HAMMASLÄÄKÄRILLÄ...

Uamusella kello si soip pual kaheksan. Heitin

kitusii sen kilppariliäkkeen ja iha syömää olin

ruppeemasa ko muistin jot se pitki ottoo tyh-

jee massuu. Mie si vaa join vähä lissee ja ku-

luutin aikoo. Si ko kello tul yheksän pintoo

nii mie soittammaa taksii.

Ko mein luona olki liukast nii miehä mänin ne piikkiset suappahisa

sinne taksii ja si Mannerheimintielle syväs hiljaisuuvessa. Arvatkee

hot hävettikö miuta. Juu kyl hävetti. Eihä siä olluna missää lunta ei

jiätä. Ja se rapina mikäs kenkist läks. Iha ko kaik ois kahtonna pit-

kee.

Noo mie riisunki si kenkääset pois ko mänin sinne vastaanotolle ja

kiikutin ne käjes sinne liäkärrii. Mie si yritän ain rikkoo sen toolin

ko nii kovin jännitän. Ny ei ois tarvinna ko hampi ol jo valamiiks

heittänt henkesä. Mut sen puuvutuksen mie haluusin ko tiesin jot

se raata sinne ikenii painettaa. Se kele ain sattuu. Noo selvisinhä

mie siit pooltuntisest joteskii ja sit sai tiijoks jot kahen paikan alla

ois kans reijät. Hää jootus ottaa kuvat nii tulliit näkysälle.

Voittekos kuvitella jot "mie " oon täl hampiliäkärillä kakskertoo

nukkunna siin toolis. Iha olin kuorsanna sanosiit. Jot sillos otin

aikas rennosti.

Ko sielt lähin nii riipasin het ne piikkiset pois kenkistä. Jot mänin

hiljasest ulos. Si mie mänin kajun yl sinne soomalaisee kirjakaupaa.

Uon mehtästänt iha yksinkertast pujelinlujettelloo johos vois nää

numeerot laittaa vaa tiält ei uo saanna. Noo ny löötys. Jot piäsen

kaik irtonumeerot laittammaa taltehen.

Si mie käveelin siät Keskuskavulle ja ko laiska uon (polovet kipiät yhä)

niin mie taksin tilaasin. Siinhä myö kurvastii kottii ja puheltii mu-

kavii kuskin kanssa. Ko mie piäsin sissää nii pistin par leipee pos-

kee ja si mänin jatkammaa kesen jiänyttä unta.

Hitsi mie huomaasin si ko herääsin jot mein koiruus ol syännä

pualet siit kiäreestä minkä mie siihe jalakaa olin laittanna suojaksi.

Ruoja kaiken se pistää poskehen. Ny pittää tuassiisa jännittee jot

männeeko masu ripulil ja mite masu suhtautuu siihe joustavvaa

sitteesee. On se kumma jot sen pittää kaik syyvä. Saaha se ruo-

kooki iha riittäväst. Nenuliinat, kepit, ruohot männee iha kiitettä-

väst nialusta alas. Mie uon sanonna jot vettä ja heinäpaali rittää

koiruuvelle.

No tännää siis laavantakina just ko mie olin suanna nakkisoosin

valamiiks ilimottiki miun ukko jot jos syötäski pitsoo. No minnuu

ei tarvihe kahtkertoo suostutella ja mie soitin nuapurilleki jot hal-

luuks hääki. Juu halus hää ja nii myö tilattii ne pitsat ja nammii

olliit. Sen soosinha ehtii huomennaki syyvä. Ei se mihiskää kar-

kaa luulen mie. Mittää tähellistä ei oo muuta olluna.

Ai nii nostinha mie tännää sen tapletin kokonaiseksi. On 25 mik-

rorammoo. Miehä en yhtikäs ymmärrä ja ei vissii miun liäkärkää

ko hää siihes resehtii kirjootti jot 1-2 taplettia päivässä kilpiraa-

hasen vajjaatoiminnan hoitoo. Ennen uamupalloo.

Jo voitta ussoo jot mie iha vähän uon pihalla. Jot kokkeilemalla

mään etiäpäikkee. Viikonpiästä lissään taas vähääsen jos siltä

tuntuup.

Suap nähä kuis akan kääp vai kääpkö kuiskaa.

MEEMI REINEN BLOKISTA

Mie otin Reineltä ja hää otti Satulta ja satu jostakkii muuvalta.

Miust tää ol nii kiva jot mie uattelin kokkeilla.

Jotta tällasta juttuva siit tulloo:

Mitä teit tasan vuorokausi sitten.

Mitäs luuletta, istuksin konneella tietenki.

Kuinka tutustuit henkilöön, joka on kännykkäsi numeroluette-

lossa seitsemäntenä.

Piehkana jot siinä lukkooki miun ukkoin nimi. Ja se onki pitkä

juttumut 17 kesäsii sillos oltii.

Onko sinulla paljon rutiineja.

On vaikka muilleki jajettavaksi. Het ko herree pittää natustella

kopralline liäkkeitä ja jos niis jostakkii sekkoo ni ans olla koko

päivä on sekaasin. Koiroo ulos, ukon ruoka ja si vaihteheks jot-

tain liäkkeitä ja ruokoo. Ai nii se tärkiä miun käänti nuapuril-

la uamukohveella (12-15 välillä) jos se jiäp nii koko päivä on

tos ikävä.

Oletko rehellinen.

Pyrihä mie olemaa vaa loukkaamaa en kettää ala. Jot jos tiijän

joku assiin pahoittavan nii miettimmää jot kuis sen mukavast

saanoosin vai jätäkö sanomati.

Miksi asut siällä missä asut.

Ko mie sairastuusin siihes rintasyöpäsee nii miun loputki voimat

läht mänemää. Nii mie si mänin sairaalan sosulle sanomaa jot kir-

joota miul lappuune jot mie tarvihen asunnos jos on hissi siis por-

tahissa ja sellaane lattija jot sit on heleppo pestä. No siks myö

si asutaa tiällä. On hissi ja hyvät on lattijatki ja muuteski ihas

hyväsä kunnossa.

Ossaatko sanoa (kalenteriin katsomatta) monesko päivä tänään on.

Juu 27 ko miul ol tännää hampiliäkär. Mut luulen jot jo on 28 enneko

tää on valamis.

Koska viimeksi teit itse ruokaa.

Eile mie tein kunnon ruokoo ko paistoosin läjän jauheliharoilerpih-

vilöit. Tännää en suanna kunnon ruokoo aikaaseks. Syötii lämpi-

män vaa puurost.

Musitatko minkä CD:n ostit ensimmäiseksi.

Oikke hyvin. En uo ostanna yhtää. Poika meil levyset ostaap.

Millaisessa asennossa olet tällä hetkellä.

Röhnötän toolilla konneen iäressä ja masu nojjaa pöövän reunaa.

Millainen perheesi on? Keitä siihen kuuluu?

Mie ja miun ukkoin. Lisäks meil tuo karvaane kaveri. Iliman sitä

en mie pärjäis. Lisäks perheeseen kuuluu mein poika ja minnii ja

plikka ja häne neljä musikkaa. Sit kuuluup tiukast nuapurin roo-

va. Iliman hänt mie en ennee pärjee olleskaa. Tiukkoo tekköö ko

hää lähtöö kaheks viikkova epsanjaa tookokuusa. No miul on

serkkuplikka vaa ny ei nii kauhiist olla tekemisissä. Hää löös ihtel-

lee miähen jot oma pere viäp aikaa.

Muihe sulaisiin kanssa ei ollakkaa tekemisis.

Mitä haluaisit huomenna tapahtuvan?

Jot mie saisin lottovoiton vaa ko se ei taija onnistuu nii iha oi

kiva suaha nukkuva kunnolla.

Kuinka paljon salaisuuksia sinulla on?

Onha nuit johki verran vaa ei ny nii suurii uo.

Näetkö paljon unia? Kerro viimeisin.

Aika paljonha mie niit näjen vaa ny en muista yhtikäs mittää.

Ootko enemmän ujo kuin villi?

Miekö ujo? Poikkee sellaane miust iha tykkänää. Enkä mie

ennee jaksa olla villikkää.

Aistitko, jos sinua tuijotetaan?

Hih, miekö. Mie uon kuulkee yht pitkä ko paksukkii ja mont

miseliinirenkast. Sen lisäks yks tissine jot uon jo tottunna

tuijotuksii nii jot e niit ennee huomoo?

Ketä kättelit viimeksi?

Herrane aika, pakko myöntee jot en muista. Ol vissii joku liä-

kär. Eiks heit kätellä niiko ikkää.

Mitä näet kun suljet silmät?

Miul nii ohkaast luamet jot valo niist kuultoo läpitten. Kesällä

pittee pittää lappusii tai en kykene nukkummaa.

Kuinka monet kengät omistat?

Yhet talavikengät joihi suap ne jiänastaset kivast ja si toppa-

suapikkaat. Kesä santaalit ja välkaasikenkät. On miul viä

yhet paremmat jos niiko jonnekki mänisin.

Kuinka suuren joukon edessä olet esiintynyt?

Kirkosha mie uon esittänt mikkelinpäivän enkeljuttuloit ja

ommii runnoi myös. Nuin 60-80 riippuen mitä ol ohjelmasa.

Mikä oli päivän paras juttu?

Mie vihoin löösin sen uuven pujelinlujettelon. Uon sitä ehtinnä

tiält kotopualest vaa pit iha soomalaisest kirjakaapasta hakia.

Luokitteletko ihmisiä?

Mie uon heijä suhtee nii ihovärsokia ko rotusokiakin. Miul

kaik on vaa immeisiä. Olkoot si syntynnä vaik misä.

Kuinka korkealta katsot maailmaa?

Viimone mittaus kertos jot 159,2 sentin korkialt. Mie uon

kutistunna si nooruuven 4,8 senttivä.

Onko sinulla lemmikkieläimiä?

Miulla on ny hollaninpaimenkoira ja on olluna portsu ja par

villakoirooki. Si meil on olluna hamstereit, tassihiiruloit, kalloi,

ja kani. Sellaane valkoone punalilmääne.

Kerro joku viehättävä piirre ihmisestä?

Hyvä huumortaju on poikoo ja lojjaali ois kan mukavoo. Mut

ennekaikkee lämpööne syvän.

Oletko tullut enemmän äitiin vai isään?

Eniten mie muitutan miun issäin siskova.

Uskotko ihmeisiin?

Tottakait mie uson. Miul niit sattunna usiampiiki.

Kumpi on kiireisempää aikaa; arki vai viikonloppu?

Ihan ovatten samanlaisii. Vällee männee vaahilla ja vällee

lorvimalla.

Olitko iloinen herätessäsi aamulla?

En tasan olluna. Miul ol hampiliäkär.

Oletko tavannut isovanhempiesi vanhempiä?

Enhä mie uo tavanna. Ko hyö olliit syntynnä jo joskus 1860

luvulla. Ja suur onki suku molempiin pualelt ko äiteen isän

sukkuuki on lähes 10 000. Suvusta on tehtynä 5 osaane

kirja. Ovatten Uukunniämen Hämälääsii.

Mikä tappaa kiinnostuksen (ihmisistä puhuttaessa)?

Ookko nää kuulluna... siis juorut ja ilikiät asjat joist juoruttaa.

Mut rehellisyyven nimis kyl mieki niihi vällee sorrun siis

juoruumisee.

Oletko kateellinen muille ihmisille?

Oonha mie silviisii positiivisest. Jos jolleki jottain kivvoo nii

mie sitäs ihtelleniki toivoosin. (ymmärtääköhä kukkaa mitä mie sepustin)

Oletko ollut kirpparilla myymässä?

Juu yhen kerran pihakirppiksella. Siin ol kuulkee männä kal-

lista tavaroo halavalla ko mie en tiennä. Yks nuapur si sanos

jot älä nuit rankkiloit ja muit käsmualattuja posliinitaaluja

myö. Tulloo takkii. Ne ol miun äiteen jäljilt ja mie en tiennä

kuis kalliit hyö olliit. Kuappeihi pit suaha tilloo.

Koska eletää elämän parasta aikaa?

Hyö sannoot jot muijil se alkas niiko 40 kympin jäläkeen vaa

sillos miä alootin tään sairastelun. Jot se on vissii sillos ko ei

kovi koske mihiskää.

Kuinka monta serkkua sinulla on?

Isän pualelt niit on kolome. Äiteen pualelt on vissii kakskym-

mentä serkkuva.

Kirjoitatko päiväkirjaa?

Noo ny täsä. Mut uon mie teht kaks päiväkirjoo iha kirjaks

asti. Viijen vuoven erämäävaellukseni ja sit sellaasen ka-

hen immeisen Lohtukirjan. Sitä mie alan koht tänne jon-

nekkii pistee esille. Uon saanna siihe luvan.

Koska olet viimeksi itkenyt?

Tosa parviikkova takaperin ko miun kummastakkii rei-

testä vet suont yhtäaikoo.

Mitä muistat viimekesästä?

Yhen ainoon uimareisun ihanalle järvelle.

Kuvaile hiustesi luonnollista väriä?

Ihan on kuulkee luonnollisen harmoo hopialla koristeltunna.

Kenen nimipäivä on syntymäpäivänäsi?

Mie en muista jot oisko olluna Pentti?

Oletko koskaan käynyt vessassa elokuvateatterissa leffan

aikana?

En uo. Mut en uo paljo olluna lehvoissaka.

Onko sisäinen kauneus vain rumien puhetta?

Siit mie en tiijä ko miust kauneus on kahtojan silmäsä.

Toinen tykkää toisest ja toine taas ei. Kulleron sanoi.

Moni on kakku piältä kaanis vaan on silkkoa sisäl.

Menetkö koskaan nukkumaan meikit naamassa?

Huah, mie en meikkoo ko uon allerkiine niil meikeil. Mut

sillo joskus nuaren on voinna sattuva silkiviisii.

Osaatko keittää riisiä?

Onha tuo tulluna opeteltuu.

Pidätkö yksinäisyydestä?

Pärjään kyllä, mutta en halluis ellää yksin.

Onko sinulla unelmii?

On tokkiisa. Miehä kuolisin jos en vois unelmoija.

Lempivuodenaikasi?

Kevät. Silloin on ilmaki viä raikast. Luonto monenkirjavaa

viheriää ja lintusetki rakentaat pessii. Mein parvekkeen

katon sisällä on taltintillä pesä. Olluna jo montvuotta.

Jahas mihis mie viimeks jäi? No ko en muista nii kerrotaa mitä
muistuup miälee.

Muanantakina si se miun liäkär soittiki ja kertos jot hiukka on
sokurikokkeis heittova jot siin rajjoilla lisuskii 6,8. Jot uuvestaa
jossakivaiheessa tuassiisa. Si pittee männä lirikokkeesee parin-
viikon piästä. Ol yks lussa olluna jot tarkistettaa. Ja se kilppa-
rikoe ol siel rajjoil jot ny myö si otettii se liäke käättösee ja mään
4 viikon piäst kokkeisii uuvellee. Mie si muanantakina käännistin
pualikkaalla pillerillä ja ensmuanantakina sit lisseen sen toise
puale. Silläviisii hivutan hissuksii tätäs pillerii jos löötys se oikia
annostus.

Mie si piäsin nuapurin ja kuskin kanssa kaapoille ja ostinki taas
nii paljo jot jiäkuappi on turvoksisa. Eihä siä ollukkaa ennee ko
valo. Myö ollaa nii kauhiist katastettu nuit kilipailui jot mittää
muuta ei si ehikkää kahtella. On tosa mein tikin asennuksesa
jottain vikkoo nii ei sua ain naahotettuu kaikkeva ko alkaa särkiä
kuvvaa.

Eiles kävi miun plikka meil siivoomasa vaa ei nii kauhiist jaksanna
ko töist puutuup immeisii ni jootuuvatten tekemää muihe hommii
ja niitähä päiväkojeis rittää. Hää minnuu kääp keselviikkoa kaa-
passa käyttämäsä jot suan lisee sitä mikä on unohtunna. Noo se on
enempi niiko sitä nestepualt. Mie imaasen pualtoistalitroo sitä
bonakuun vissyvä mis ei uo lisättyy suoloo mut hiilhappoo on oltava.

Miulla on pinossa kesäst lähtii lehtilöit ko en uo ehtinnä lukkee.
Vaa ei nuo juttuset mihiskää karkaa. ET, Tiede ja Historia on
niit mitä mie uon tilanna. Ny tulloo vaa Historiikki ko nuo entiset
ovatten lukemati. ET olen aloottanu lukemaa jot suan etiäpäikkee
ne männee nuapurille.

Tännää mie si hilppasin karvaasen kanssa ulos ja nii vihmos lunta
jot äkkivä pisulle ja nuapurii. Miul painava kassi romppeita mukan
Siä si juotii ne uamukohveet ja kahtottii viestilöit. Kyl meil on hyvät
muijat hiitämäsä pakko sanua ko tul vaihteheks kultoo. Kyllä var-
maa joku mua alkaap syyttämmää heit toopinkista Norja ainaskii.

No si mie laitoin kunnolla miun romppehet kiinni ja lähin viemää
koiruutta isommille tarpehille. Myö mäntii puistoo ko siä yläosas
onki hyvä koiriin juosta. Eikäs siä oo ennee kieltoakkaa ko veivätten
siält kaik varustehet pois. Meinasiit tehä siihe bussivarikon vaa
ei onneks si tulluna siit mittää.

No hää tek tarpeesa ja si alkos syyvä lunta. Sitä hää vettää ain
kuonoosa. No mie hälle lumipalloo heittämmää ja hää piäkki
viijentenä koipen juaks sitäs kiinni. Mist lumest löötää lumipallon?
Eka kohhouma ko osus käpälää nii sitäs hää ruapasee ja KELE
verta tul vaihteheks. Hällä sellaaset kynnet jot ain hajjoovat ja
on monet kerran liäkärillä leikattu ko nii pahast on männy. Mie
äkkivä soittammaa nuapurille jot kiiruust meille ko koiruuven
koipi vuotoo verta. Si myö vaahilla kottii.

Mie äkkivä pöötää tyhjäks ja ov kello soip. Karvanen pöyvälle
ko mie en sinne lattijan tassoo piäse. Nii ol tuassiisa kyns melekee
juurest poikki. Sinne si tulehust estävvää rasvoo ja terriililappust
ja siteharsoo ja sen piälle sitä joutavvoo viherijjää liimasijettä.

Jot huomenna mie si kahton jot onko tuas liäkärin reissu ja kyn-
nen poisto vaa selvittääkö säikähyksellä. Tää on nii tuttuva jot
iha alkaap männä ruttiinilla. Mie si herkkuva annoin ja kipupil-
lerin nakkasin perrää.

Mie koht lähen naatiskelemaa. Meil nuapurin kanssa saana kuu-
ven aikoo ja si mennää saanakohveelle nuapurrii. Tää on mein
ratitio jokas toine torstaki. Nuapurin roova on leski nii mie si
häne kanssaa oon käännä saunasa. Ukko kykenee viä tään puol-
toisttuntii ollee yksin ko on vast herännä ja kahtoo telkkua.
Miul on kyl pujelin mukan jot jos jottain sattuupi nii nopiaa piä-
sen kottii.

Miun poikain ja minnii lähtöövätten huamen kenkuruihe muahan
iha olleevatten kolome viikkova. Mie sanoosin jot ottakee kauhiis
viteolle juttui nii myö si iskän kanssa tullaa niit kahtommaa. Piä-
see hääki vällee muuvalle ko invataksilla männää.

Puurot on huivottu nuamaa jot mie alan pakkaamaa saunakamp-
pehii ja si mänöks.

RUUSUJA 100:LLE LUKIJALLE.

ruusut piirtänyt ystäväni LIISAMAARIA

Vähäsen miun pittää inmetellä jot ei uo paino tään enempää

noossuna vaik tätäs syömäjuhloo on tulluna iha kiitettäväst

viätettyy. Myö sunnuntakina lähettii ärrälle ko miun maito ol

männy piimäks ja kohveen juonti ei onnanna.

Hitsi siin viäresö on se pizzapaekka ja siihehä myö sorruttii.

Vastapiätä ois olluna se ihana kahvila jos niit ihanii omppulei-

voksii ja sinne silimät jo hammuili vaa jaäräki sanos jot ny nou.

Toiseksee ko mäntii pitsoo syömää nuapurrii hää ol mukan täl

koiruuvenulkoilutuslenkillä nii siä on hyvvee kakkuva ja keksi-

löit. Miekö muka perso makial, mite työ ny silviisii luulatte (vai

uonko mie?)

Noo pitsat uppos nopiaa mein kitusii ja hyvvee ol. Kohveet juotii

ja si mie mänin kottii ukkova herättellöö. Kaikenlaist urheilujut-

tuva tullee telkusta.

Maanantakina si se liäkär soitti niist miun kokkeist. Iha olliit koht

hyvät minä ny sokuri ol vähäse korkii ja sehä miul on seurannassa.

Si ol se kilpparikoje siin hilkulla jot mie vihoin sain sen liäkkeen kok-

keiltavaks. Ko mie sille liäkärille sanoosin jot nii uon ruumiillisest

väsy jot mittää en jaksas tehä en ies sitäkää nii hää sanos jot kok-

keillää kuukaus ja uutee kokkeesee.

Noo ko miun Tummakommee kuski tul käättää kaapoilla nii si mie

mänin kans apoteekkii samalla reisulla. Ny miul on si Tyroksii tai

jottain sinnepäikkee. Kahotaa alkaaks muija piristymmää.

Tää tiistakipäivä onki si männynä iha ihtijää ja mittää en uo saanna

aikaaseks. No ekan puoltaplettiva pistin tännää nuamaani jot ei se

vissii nii hyvä liäke uo jot het alkaasin maratoonii vettää.

Mie tännää pistin kynsii purten miun talvitakkisen pesukonneesee

ja istuusin tulisil hiilil ko en si tiet mitä tapahtuu vai tapahtuuko mit-

tää. Ehjä ol ko otin sen siält ja iha puhaski ol. Sitä vaa eis ollun saan-

na pistää sinne konneeseen luki lappuses.

Kävin mie tännääki nuapurisa uamukohveella. Ja sain kakkuva

muutaman viipaleen. Nuapuri neelo puikot kuumin villasukkii

ja miun plikan musikat suap ne.

Hitsi meil ol eiles hissi rikki ja mie könnyymää rappusii alas ja repi-

mää ovvee kiin ja hakemaa koiruutta ulos. Tännää olki pohkehet

nii kipiät jot huutoo meinaasin ko lähin liikkeelle. Miun on piästävä

alakertaa asumaa ei auta ko mein hissi vähäsvällee rikki. Jos mie

sitä kallist "kukonhelttoo" nuihi poloviii pistän nii ei se helpoota jos

alvariisa ravvoo rappuloit.

Si miulle tul miälee miun eka laskettelureisu. Oonkoha mie jo sen

kertonna? Noo ei muistu jot kerron uuvestaa.

Sillo ko mie viä olin kohtalaise nuar ja miunki si pitis harjootella

laskettelluu ko kaik meijä perheest jo sitä harrasti. Myö si mäntii

tähäs lähelle Salamenkartannoo. Se on varmast Suamen piänin

mäki jos ol se ankkurihissiki.

Ukko minnuu neevomaa jot mäne yssin on helepompi lähtä siit

poikkee. Mie tekemää työt käsettyy ja mänin jonnoo ja si yssin

hissii. Miun peräs si par 10 vuotiast koltiaist ja tää KELEN hissi

sano sopimukse irti ja pysähtykki kesen mäkkee. HUAH, juu

miun takkaa kulus vakkaalla pojjaan iänellä Se on ton lihavan

akan vika jot hissi män rikki! Mie naurammaa nii jot olin puota

siit hissist kokonnaa. Onneks se sit lähti liikkehelle jot jottain jäip

viä maihehest jäläjälle. Ukko ol taas hissis näihe poikiin peräs ja

sano jot ol männä sukset ristii ko naaro nii kovvaa jot iha kyyne-

leet tul silimii.

Noo tul seuraaviin tuntiloihe aikan kokkeiltuu nii volttiloit etu-

ko taperinki ja ol siin vissii muutama taitto ja kiänneki. Mut

hauskoo ol ja unki tul iha kummast illalla. Ei tarvinna unjukkoo

vikitellä.

Voisko joku miul kertoo jot mitä männee vikkaa ko ei tuu ennää

tekstilöihi vällee vaik kuis niit sinne laittasin.?

REISUSSA RÄHJÄÄNTYY

Miun sijjaine eli Tartsani (joks jotkut häntä

kuhtuu) tuli torstakina illalla ja myö ekaks si

juotii tietenki kohveet. Hää plikka on vallan

kova kohveen juoja. Si myö kahottiiki vuorotelle urheiluu ja

suomalaasii lehvoi. Tul sekkii FC VENUS ny kahtottuu. Ai-

kas hauska vällee ol. Noo ko ukkone män makkoomaa nii

myöhä viä kahottii yks VARES yöllä.

Sii mie kävää viä konneellä tuhloomasa mein eläkkeen. Juu

laskuloit iha kiitettäväst. Nukkumaa piäsen parin pelin jä-

läkee siin nelejän jäläkehen ja uamusella herräätys jo enne

kaheksaa.

Hethä se kello pärähti ja mie kampeemaa ihtiäin ylös ko lu-

paasin koiruuven käyttää ulkon jot suavatten raahassa nuk-

kuva. Siä karvaane nuuhki uamuilmoo ja tek se sit jottain

ja myö kiijettii (hah) vaahilla kottii. Mie otin mukkaa laukkuin

ja kipitin nuapurrii.

Siä olki viä puuroo ja mie sen nielaasin nenun alla olevasta ko-

losta massuu. Yheksän aikoo alko si mein reissu. Onnikkaa

uottamaa ja sil asemalle. Kilomeetrin piähä kuuluu ko tää plik-

ka liikkuu. Miul viäki ne piikkiset kenkissä. Noo asemahallis

mie ne riipasin ja pistin muovipussis laakkuu.

Lippujonnoo si nuakkummaa. Ol jiännä uamukohveet juomati

nii ei meinanna millää herätä. Ostettii het iestaas liput jo ei tar-

vihe Tampereen piässä jonotella.

Hittiläine meinattii jiähä junas. Myö nii harvo junal jot alko olla

nyvät neevot tarpehen. Meil tul ermieltä siit mist juna lähtöö.

Mie inttämmää jot ei voi lähtä kahtjunnoo sammaa aikoo. Ei

millää. Mutko ko kylttisesä luki jot Oolu ja ol siin mainintaa Sei-

jojest ja Tampereest nii se vähääse sekotti. Kuulutus si ilmootti

jot juna se ja se lähtöö ritehelt 7 ja männöö Tampereen kautta

Oolusee ni jo tul kiirus. Mein vaanu si ol se viimone siä toises

piässä. Pirskatti mie jootusin melekee juoksemmaa.

Noo henkihä miul siin ol männä. Mut oltii minnuuttia vaille penk-

kilöissä. Ja mie alootin sen pilkkimise sit het jot väsy öl simmussa.

Soitettii si vastaantulijalle jot ollaa turvallisest junassa. Hitsi jot

Tampereella ol kauhiis asemalla immeisii. Ol unohtunna soppii

mis tavataa ja mie sanoosin jot männää ulko-ovelle asti jot jos

siä olis ko meithä ol nii heleppo tuntee. Kaks ympärpyöreetä

muijjoo. Ei olluna siäkä vastaanottaja ja mie jo soittammaa jot

mis sie uot. Hää ol tulluna laiturille asti vastaa. Löövettii toisem-

ma vihoin.

No hää esitti autobiilii mut mie sanoosin jot en kehtoo rappusiin

jälkäkee ennee bussiloil männää taksilla ja siin se ol het nenun

iessä taksi siis. Kurvastii perille ja hissillä ylös jot pit mennä ka-

hella kerralla ko myö kolome painettii enempi ko hissi ois kan-

tanna (rakentaat heikkoi hissei)

No ens keitettii kohveet ja emäntä laittos kauhiin miärän syö-

mistä pöötää. Hyvä jot tuukii näkys alta. Ja myö sitä kiireest

lapattii nuamaamme. Ja siin välis iskettii tarinaa ja sitäki ol

riittävästi.

Si hää alkos laittaa ruokoo uunii jot ehitää sit syyvä ko meil ol

kuustuntii aikoo junan lähtöö takas.

Ruokoo uotellessa miun nuapuri leikkas emännän kiharat lyhem-

mäks. Hää eläkkeellä oleva kampaaja. Ja sit jatkettii juttuloit.

Ja niitähä meil riittää ihas kiitettävästi ja jääp ain varastooki.

Si hää alkos lappaa pöötää sitä ruokapual ja sama tarina ei nä-

kynnä sitä paljasta pintoo. Siin ol ruokoo piänel kylälle ei mah-

tunna ko osa nii ei mahtunna. Ja ko kelloo vilastii nii tojettii

jot koht pittää lähtä junalle. Kyl mukavasa seerassa aika kulluu

nopiaa.

Ja si me viä syötii juuúh. Hää keitti viä kohveet ja täätekakun

ol tehnä ja se ol pakko maistoo ja nii maitettii jot isos kakust

män puolet mein kolomen nuamaa. Mut kyl myö oltiiki täännä.

Oltii suatu taksilta kääntikortti jolla tilata se taksi. Ekä soitto

alkoki kertommaa kaike mualiman aikataalui. Juu ja se makso

1,07 eurii minuutti. Seuraava numero ei suastunna vastoomaa

ja vihoin kolomannesta suatii se aato. Si ko myö kurvattii ase-

malle päin nii sanottii jot 2 eurii alennusta pittää suaha ko sil-

viisii tää meit erhetytti. Hää sanoki siis kuski jot hää kertoo

sinne mist nuit autosii tilataa jot tarkistaavat homman. Myö

toispaikkakunnat ko ei ymmärretä hein ajatusmualimaa. Ja

arvatkee (hehe) hää antokii sen 2 eurii alennust. Jäip hänet

iloone muisto vaik kyl mie hälle sanoosin jot iha vaa leikillää

myö sitä ehotettii.

Vä myö ihmeteltii asemalla jot mille laiturille mut selvishä se

vihoin meille. Mite myö si ain siihe viimosee vaanuu jouvuttii.

Tullessaki oltii ja tääki nii täyn niitä pohjoosesta tulijoit. Siin

myö si torkuttii ja yritettii nukkuva vaa ei ny tulluna un silimää.

Pasilasa jiätii poikkee ja aiva oikke mäntii taksilla kottii. Viä

ol kotimiäs ja ukko henkisä. Kotimiäs si hajettiiki ommaa kot-

tiisa ja mie torkkummaa telkun iäree.

Mut kyl ol iha kiva ruokareissu ja maha ol nii rumpun ko ta-

kaasi tultii jot mittää ei tarvinna sinne ennää ahtaa.

Arvatkee kuka nukahti niin nopiaa jot ei ehtinnä ko kuulokkeen

korvillee pistää mitä siält tul onki arvootus. Iha unisen mie kää-

tin mein karvasenki ulkon.

KAUHII PAASTONE...

Siis sunnuntakina illalla ko koko päevä oltii kitusii pistelty niit
herkkusii ko jäip iha kiitettäväst. Mie si viimoseks 9 aikoo il-
lalla ukon kanssa jaoinki sen täätekakkusen lopun. Se ol siäs-
tynnä sen takkii ko uoteltii viä yht vierasta kämää. Ei tulluna
eikä ies soittanna. No ko pit alkaa 12 tunnin paasto nii se kak-
ku ol ny si syötävä.

Hitsi just ko ehin viimosen palan niellä nii se vieras soitti. Kele
mie sanosin ko mänin rapuihi ovvee aakasemmaa. Kakku on
loppu mut muit herkkusii viä on.

Sillo ko ei sais syyvä ei juuva nii koko ajan on näläkä ja jano.

Mie si muanantaiuamuna kipittelin mäkkee ylös laprasee. Kaa-
mee rapina ko miul kenkisä ne jiäpiikkiset. Jos mie kuavun nii
ylös en piäse. Polovillee ei kestä männä ko nii on kipiät. Siä
si tuskastuttava kaava jootusin uottamaa. Ko se kilpparikoje
piti ottaa enne kymmentä ja alkos uhkaavasti kello lähentyy
sitä aikoo.

Noo piäsihä mie si ja sellaasella kummalla neelalla hää otti
sen verkokkeen. Siin niiko siivet ja piän pätkä letkuva. Jot oli
hyvä laite. Het ekalla saip munta putelii verta. Ja ain on nää
itikat jootunna monta reikee tekemää. Ei mustelmata. mut
laastarista jäip tuassiisa jäläki ko mie uon sille allerkiine.

Si mie ramppasin mäkkee alas ja kottii ko karvane pit viijä ulos.
Ens yritin soittoo liäkärille soittoaikoo vaa ovatten si männeet
muuttamaa käätäntöö. Perskuta piti soittoo sille miun oma-
hoiturille vaa miehä en tiijä kuka se ol. Siel vaa naaha pyöri.

Si mie tilaasin sen hampiliäkärin (en mie uo saamaton) 16.1
kävin siä Ruskiasuolla ja ny vasta mään sit paikkoomaa ko
on toi välaikane ihas hyvi pysynnä.

Noo ulos ja lenkille. Meil tää karvaane onki sellaane jot jos
mie siä lenkillä puhelen pujelimmee nii hää on het mänössä
nuapurrii. Nii nytki si mäntii uamukohveelle. Sainki oikee kink-
kuleipäset. Myö si annettii mein kieliin laalaa ihas mukavas
ja si mää lähin kottii ja mänin jatkammaa kesen jiänyttä unta.

Miul ol postipoika tuonna uuven iänkirjan jot ei loppune kesen.

Mie si tännää herääsin aikas aikasee (miun aikasee) ja katonki
mitä posti ol tuonna. Jot minnuu alkos jurpii. En paremmi sano.
Tul meikusta kirje ja hyvä ettei se liäkärr olluna täsä silimiin alla.
Mie oisin turpoo leiponna uutee mallii.

Mie uon liijan vanaha ja en uo si enneilly sil oikee vähäkaloori-
sella ja en täytä si hein ritteereit.
" ensisijaine ja turvalline hoito on konservatiivine hoito. On hyvä
muistaa, että leikkaus laihuttaa vain ateriakokoja pienentämällä
ja tämän voi tehdä ilman leikkaustakin."

Mie uon tiällä pohtinna jot onko miun nupis jottain vikkoo ko en
tuota oikee tajunna. KELE MIKS NIIT LEIKKAUKSII SI OIKIAS-
TAA IES TEHHÄÄ JOS SE MÄNNEE SYÖMÄLLÄ PIENII AN-
NOKSII JA 1000 KALOORIL. Tätä mie en ymmärrä jot tälläst
soopaa hää ies miulle kirjottaa. Kaikha sen tietäät jot se leik-
kaus ois viennä sen ruokahalun kans männessää.

Mie si mänin tuassiisa koiruuven kanssa ulos ja sit nuapurrii.
Mie hälle sanoosin jot ans ko mie nojjaan siun olkapiähän ko
nii keljuttaa tää assii. Ja si tuassiisa ryystettii kohveeta.

Myö ollaaki lähös nuapurin kanssa piänelle junareissulle per-
jantakina. Männää kaverii helssoomaa Tampereelle. Ja mie
soitinki miun plikan plikalle jot jos hää tulis minnuu tuuraamaa
ko männee koko päivä siä. No lupas hää tulla ja tulleeki jo
torstakina yöks jot jiäp uamusella nukkumaa meil ja sit tekköö
vaarillee ja ihtellee kohveet ja leipäset.

Myöhä tullaa takas vast puolyheksän pintaa jot joku kotmiäs
on meil oltava. Miul on 3 vappaapäivää kuukauvesa ja hää
on si virallisest miun sijjaine. Tää vast toine kerta ko mie sitä
käätän siis vappaata.

Ny on taas pakko lähtä ulos tai koiruus lirruu kintulle. Ei viih-
tis ko siä on kylymä ulkon. Ko iha 10 astetta näättää olevan.
Kuis sitä on tarettu 30 asteen pakkasil.

KAIKILLE, KAIKILLE, KAIKILLE PIRRELÖ

KOLMASTOISTAPÄIVÄ PERJANTAI.........

Uamulla nukkusiin lähes pommii. Vaahilla si ylös ja kohvee
piälle. Ukkoo kävin potkimasa persaukselle ja laalosin samal
hälle paljon onneva vaan.....

Si mää köntystin viipaloimaa meil leipäsii jot jaksettaa. Soitto
nuapurrii jot huoliiks hää karvaasen kyllää jot ko mie en ehi
raivata ja en halluis revittyjä papureit nääs vaihteheks latti-
jalla nookkiva.

Juu hää lupas ottaa ja mie lähin pissi ja kakkilenkille. Jot ol
liukasta pakko sannoo. No miul ne nastaset jalkumis nii py-
syysin pystysä. Vauhilla kurvaasin nuapurrii ja otinki jo his-
sisesä remmin poikkee. Ko ovi aakes nii karvane ryntäs sis-
sää ja naru nuapurin kättee ja mie katosin ko se kuulusa pie-
ru sinne saharaan.

Sit mie koton ihtiäin vilvottelemaa ko hiki virtas. Mie olin
taas niekaran putovuksen. Ei ko paijan vaihtoo ja si ukko pyö-
rätoolisee ja mänöks. Aato meit jo uottelki.

Si myö kurvastii sinne syöpikselle ja luukun kautta kuuven-
tee kerroksee. No hoitajaa kiusoomaa jot kuka se ny onkaa
mein liäkär. Ei olluna tiällä olki kipiän tutumasa ja sijjaine
sit hois homman.

Hää ens onnitel ko ol ne synttäärit ja sanoki jot iha on muka-
vata asjaa. Verkokkeet hyvvii ja ne imusolmukkeetki siä
keukovälikarsiinas tai jossain yhä piänenöö. Hää si sen sal-
laisuuven tokaski jot siält keehkoista hyö sitä syöpee ovat
ehtinneet. Noo ei viä onnannu ja mie EN UO SIIT YHTIKÄS
PAHOILLAIN. PAREE KO EI KOSKAA LÖÖTYS.

Myö si invataksii uoteltii yl puoltuntii ja kurvastii takas ko-
tio. Mie nuapurille jot ko lähetää kauppaa nii jos hää samal
tois tään karvasen kottii. Lupas tuuva.

Käätii yhes tääventämäsä jiäkuoppeja ja si mää alkasin sitäs
kakkuva laittaa. KELE ol jiännä keseltä raakaks. Kaks poh-
joo ja kumpiki keseltä raaka. Mite mie siin uon onnistunna
ko tää pitis olla iha takkuuvarma miullekki.

Mie sit kasaasin sen palapelin ja laitoin hillova vällii. No on-
neks piällys peittää ulkonävyn ja on se syötävvee mie sitä
mössö ossoo maistoin. Onneks ei tuu ko ommoo väkkee.

Juostii koiruuven kanssa lenkillä (luje lyllersin) ja viäki on
häne kakki löysee. Perskuta. Ei oo onneks kylppärin lat-
tijalle tehnä läjjää. Ossoo jotenki miut nykysee herättee.
Mut kyl on viehko yninä jot jos en makkois toine korva
aaki nii en kuulis.

Miun eelline koiruus olki sellane jot hänest lähtiki nii kau-
kii älämö jot kualleetki siihes herree ja ko ylös noosin nii
piälle ei ois saanna laitoo vaa het ulos. Nii ol kiirus. Mie
vaa en voinna lähtä ko nukkusen alasti. Siin kuulkee ois
piipaa autone tullu lujjee hakkee tätäs eukkoo. Ois nua-
puri saanna syvänkohtauksen.
Uatelkaa ny ko uon nii pitkä ko levveeki ja sit monta mise-
seliinii ja vaa yks tissi. Muoto ko mursul. Ois voinnu joku
iha arvuutella jot mist ulkoavaruutesta mie uon tulluna.
***siin ois meikäplikka pinkont ieltä ja valakotakkiiset
peräs pitkin kattui.**

Huomena aikaane herräätys ko pittee siivota. Miun sii-
vooja elis plikka ei tulluna. Hää sanos jot suan valita. Jot
tarjolla on noroviirust tai ei. Ei tarkottaa jot hää ei tule.
Heil päiväkojis on liikkeella se nororipuli. No miehä en
sitä sit huolinna. Jottain ite ruavin piiloo huomenna.

Ny miun pittee ruveta ommii juttui hoitammaa ko ukko
on katastettu muutamaks kuukauveks tuassiisa. Mie mä-
nen muanantaina lapratoriin itikoita tappaamaa. Suap nä-
hä kuis monta reikee nyt suavat aikaaseks. 7+3 on paras
saavutus yhel reisulla. Se tosin tul meikusa.

Kauhee taas tul kauhiin pitkä sepustus jo jättäkee vällii
jos ette jaksa lukkee. Eihä täsä uo ies asjaa mitä lukis.

TORSTAKIN TOHINAT....

Mie senverra viä muanantakista jot ko myö tultii siäl
syöpikselt nii mein karvane ol pistännä kottii silaikoo
uuven koristelun kääntii.

Hitsi mie eellisen iltan tyhjensin häne 13 kilon rooka-
säkin ja sen tyhyjän survaasin seinän ja nettipöövän
vällii. Ei olluna siä ennee vaa tuhannen riekalein mein
kämppäsesä. Siinhä mie si niit kerräämää ko ukko ei
voi kumarrella ko se lonkkane pistee vastaa.

Löösköhä raukka ies yhtää murust pussisen pohojal-
ta. Noo ei uo saanna kyl ruokookaa ko on olluna se
ripuli vaa ny illalla uattelin antaa puolet siit oikiast
annoksesta.

Mie si kävinki tännää varpihoitajalla. Jot on tuassii-
sa miun elevantin anturat ko vaavin peppu. Iha vis-
sii 100 rammoo kevyemp uon. Sinne jäip häne ros-
kii miun anturan pohjat vaihteheks. Mie joka viijes
viikko hänt kään rehvoomasa.

Si mie vähääse aikoo vaa makaasin ja kuuntelin niit
iänkirjoi. Ny on mänössä Lehtolaisen Rivo satakiel.

Meil on tulosa ukon 65 v juhlat laavantakina. No ne
kyl oikiast on huomenna vaa laavantakina piäseevät
musikat paremmi tulemaa.

Mie täsä uon vääntännä 2 kakkupohjoo ja huomenna
ne si täätän niist tulloo appelsiinitäätekakku aprikoo-
sihillol ja appelsiinituorejuustotäätteellä. Si mie pastei-
joita paistan viä niit valamiita pakkasest ja pikkuleipii
ja suolatikkui.

Mie en nii kauhiist jaksa panostaa ko oon nii kauhiin
väsy. Hitti vaik nukkus 12 tuntiva putkee nii ei vaa
väsy hellitä.

Sillo joskus ko ukko täätti 32 vuotta ja ol perjantaki ja
viä polliisit ryhtysiit lakkoo nii tää jootus kolarii.
Perskuta tul kolmion takkaa joku kohjo ja ajos kyly-
kee. Vaik kuis ois väistännä nii tää vaa tömähytti. Ukko
si hält kysymää jot kuis sie ny nuin. Nii tää siihe jot ko
ain on palanna liikennevalo nii ei hää huomant sitä kol-
mijjoo nytkää. POLLIISILAKON AIKAN SUAP SI AJ-
JAA KYLYKEE ko ei ossoo liikennesääntöi. HUAH....

No miun ukko kans si senverra kahjo jot ko mie kysyysin
jot onkos siul niiko siliminnäkijä nii ol hällä. Hah, sen kus-
kin pelekääjän paikal ollu kaveri. (voiko joku olla nuin
luottavaine) Siin myö si peleko persuuksisa uoteltii jot il-
mottaako tää kuski vakkuutusyhtijöön vai ei. Onneks
si ilmotti.

Meillä si huomenna on se syöpiksen liäkärinvastaanotto
ja ukko suap tietee jot onko kaik hyvin tai mis männää.
On se häne syöpäne nii kumma jot luuroo piilosil jossakii
ja vaa etiäisesä ol sinne lonkkaluunmaljan reunaa lähet-
tänt. Ko ei oo löötynnä nii ei voija hoitoo. Jot pittee vaa
pittee peekkusii jot tulloo synttärilahjaks hyvvii uutisii.
Ja sais kyl nuit kipuliäkkeitäki rukata. Niit ko on iha riit-
tämiin siis kipuloit.

Pittää vissii antaa karvaselle puolannosta ruokoo ja vii-
jä se sit koht ulos.

1) Kirjoita kuvasta hyvä uutinen ja julkaise se. Jollei huvita, niin haasta toki joku sijaiseksesi.2) Valitse jokin omista kuvistasi uudeksi haastekuvaksi.3) Julkaise kuvasi ja haasta muita.4) Tämä on leikkiä

Mie ennee tunne kettää kele lähettäisin jot kuka halluu ni täsä on.

OMITUISIA PÄIVIÄ HUAH...HAHHAHHAA...

Viimeviikko olliiki iha taas ihtiää. Miul ys yö si nokkane

vuos vaihteheks verta. Tätäkii sattuup alvariisa näin

talavella. No mie si kolominkertaase papyripyyhkeen

otin ja sil si sitä tukahuttelin. Noo ko en viihtinnä ennee

noosta ylös nii pistin sen papurin yöpöövälle.



Hittilääne sitä ei löötynnä ennee uamulla. Miun kahjo koi-

ruus ol pistännä sen poskeesa. Ruokoo hää suap iha tarpe-

heks ja herkkusiiki jot miks pittee syyvä miun nenuliina

se verine?



Noo arvatkee tuassiisa on juoksettu yötmyäte pihalle. Juu

hää saip siit ripuulin. Myö si tuassiisa syötettää hälle niit

koiruuksien masuliäkkeitä.



Ei nää omituisuuvet tähäs loppuna. Meil si ol perjantakina

ukkosel verkokkeet siä syöpiksel ja mie jootusin aikasee

herreemää (9.30) ja käätin koiruuven pihal ja juotii kohveet

Sit mie uattelin jot soitan sinne Meikkusee ja kysyn misä

vaiheessa se miun hakemus on? (mahalaakun ohitukseen)



KELE siä ei olluna niit papureit. Mie olin männä lankoloita

pitki sinne polille. Perskuta jo toinen lähete jokas ei uokka

männy perille.



Mie soittammaa ja kysymmää terkun sihteerikölt jot onko

vai eikö lähtennä. Hää selas vähääse aikoo nettivä ja totes

jot lukkoo miun kohal jot lähete tehhää vaa ei näjy missää

et ois lähtennä. Nii miehä karvähin ihas kokonnaa. Tätä

on kestänt jo koht pualvuotta eikä mittää tapahu.



Liäkärille jätinki soittopyynnön ja muanantakina sanovat

jotta soittaa. Ja sinne linikalle lupaasin laittaa ihte sen pa-

puurin jot männee perille. Siis se laihuutushistoria.



No ko mie sen si esille kaivoin nii het iski silimää virhe siit

papuurist. Siä ol vuoslukune viärin ko pitis olla 2005 nii

olinki sinne kirjoottanu 1995.



Invataksi si kurvas meit hakemmaa ja ukko kävi luovut-

tamasa muutaman puteelin verta.

Si ko tultii kotio nii mie lähin miun kaveerin kans katas-

tuskonttorii. Mitä siä tapahtu mie en tiijä ko pujelin soip

ja miun liäkär siä ol. Myö si juteltii tää assii seleväks ja

hää lupas sinne meikkuu pistää infoo ja myö sovittii jot

jos heille kelepais miun omatoimiine enneily jota seurais

terkkarin sairaahoitaja ja punnituski siä nii vois tää as-

sii etenis jotenki.

Noo ja tuassiisa uotettaa.....



Myö si siält katastuksesta kurvattii ostammaa mein kar-

vaaselle säkki ruokoo jot ei tarvihe nenuliinoi syyvä ja

kiiruust kauppasee ja kottii. Nuapurilla käätii kohveella.



Viikonloppune män töllötintä tuijottaessa siä laskettelluu

ja mäkihyppyvä. Koiruuven kanssa ulkon juastii muuta-

man kerran.



Määnantakina si vaihteheks uoteltii sitäs invataksii ko

myö mäntii ny TT-kuvvii Lastenlinikan rönkkenii. Jot

ol sekane talo. Siähä tarvihtee kompassii ja karttaa jot

löötää perille. Mie uon ihte siä olluna kerran ultrasa ja

sillo tosissaa haahuilin ko en tahtonna millää löötää ko-

hetta. No ny sentää löötys mut meil olki ohjooja mukan.



Siält si urvastii vaahilla invan kyyvissä kottii. Mie mäni

makkoomaa ko un jäip kolomee ja pualee tuntii.

Pehkuna jot meinaasin nukkuva koko päivän mut se

miun liäkär soitti ja herätti. Siin si ihmeteltii mitä asjaa

hänel ol. Noo selvishä se jot ei ennee mittää. Olliit un-

hottanneet perruuttaa sen soittoaijjan.



Ai nii miun on viä käätävä verkokkeissa ko otettaa vaih-

teheks sokurikoe ja kilpparikokkeet.



Jot tällasta vaihetta viikonloppuna miulla.



Ei tuu elämä niiko tylysäks.

MAAILMALTA KUULUU KUMMIA.

UUTISIA ULKOMAILTA.

Kirjailijamme Reinen uusin
teos VAELTAJAT on saanut
amerikkalaiset filmituottajat
kiinnostumaan sisällöstä.

Pitkällisten neuvottelujan
jälkeen alkaa näyttämään
siltä, että teos pienin kor-
jauksin ja sisällön muokka-
uksin filmataan.

Toivomuksena on, että kir-
jailija itse tekee muokkauk-
set ja hyväksyy sisällön.

Parhaillaan keskustellaan


kiihkeästi siitä kuka tai ketkä näyttelevät filmissä pääosia. Kir-
jailija Reine lähtee piahkoin neuvottelemaan tuottajien kanssa
asiasta. Hän kertoo näkemyksensä henkilöistä ja kuvaukseen
sopivia etsitään siltä pohjalta.

Onnittelemme kirjailijaa ja toivotamme hänelle hyvää ja antoi-
saa matkaa Amerikan elokuvamaailmaan.

MIE IHA PIHALLA..............?

Pakko on tunnustaa jot mie en vielkä uo tilanna sitä hampiliäkärii
enkä soittant sinne Meikkuu sen liäkärin ajan perrää. KELE, jot
mie uon saamaton

Nuapurilla olki poijaan siis oman poijaan koiruuvet hoijjossa jot mie
en si piässy miun koiruuven kanssa uamukohveelle. Jot ens koiruus
ulos ja kottii ja si mie mänin sinne kohveelle. Nää karvakaveerit si
olki niit kelpisii. Ihas mukavii mut mein koiruus ja toine karvaherra
näist kelpilöist ei si sopineet yhtee kö hyö kumpiki olliit nii kylä kau-
neipii ja kommeimpii.

Mie uon täsä pohtint jot mikä minnuu ny on iskennä. Mie uon puol-
toista viikkova hikkoillu tuassiisa (miehä sillo hikkoilin ko söinki sitä
tamofeenii siihes rintasyöpäsee) ja si miun hivukset on ko puretuva
hamppukööttä ja muutas mukavoo jot ny on Pirrelön kilppari vissii
sevonnu kokonaa. Pitäs piästä tuassiisa kokkeisii vaa ko ne kelen piik-
kiset on kamalii. En mie niit pelekää mut niit reikijä ko tuloo ain nii
mont nii ei iha kivvoo. Si miul viä helvatan kauhii kutina jot männee
ilta ruapimissee.

Eiles kahtoosin telkusta mite jiärinsessat iha niiko valmistaatuu tu-
levaisuuteesa. Iha ol kova meno heil ei senpualee, mut helepommal-
la piäsee hein vanahemmat.

Iha oikiast tiijän ko miun poikain sillos 1975 ol taitoluistelijanopis nii
se olki sellast männöö jot viäki hirvittää.

Uamulla ol ekat tunnit jiähällissa ennen kooluva sillo viä ol ne pakol-
liset kuvijoissa. Sit koolusee ja tuassiisa jiähallii ny muuta harjottellee.
Sit siihes piälle ne tanssituntiiset.

Miul ko ei olluna ajokorttii nii si mäntii bussilla hallislle ja kauhii kas-
si mukan ko ol jo kahet luistimetki. Ja mie ko hoijin mukulii nii nekki
pit sinnes raahata. Mie yhä ihmettelen kuis mie sen rulujanssin oikee
hoijin.
Kesällä si mäntii hallilt toiselle ko niit ol nii vähääse sillos. Ol niit kesä-
kurssiloita. Jot tää Petri Kokkoki luistel pojjaan kanssa samas ryhmäsä.

No mein poika si lopetti 12 vuotijaana ko alkos käävä liikoo kukkaron

piälle. Nelejä vuotta maksooki vissii yhen autosen verran. Mut ihan ol
muutes hauskoo. Myöhä oltii koko perehe sillos -77 siä jiähallissa töissä
ko ol nää ekat EM kilipailut Suamesa.

Muutes voisko joku firku minnuu neuvova ko mie en ymmärrä näihe
juttuloihe piälle mittää. Kutes tuo lue minnuu juttu. Mite se toimii eli
lukijat. Esim. Reinellä niitä on jo vissii kaheksan ja sit noi jutut jotka
näkkyy niiko toi miunki siin sivus. Mie uon pihalla pakko myöntee.
Iha jo ol ihme jot mie ies tämän sain aikasee.

Pirtsukka eli Pirre täällä.