VIIKON VALIKOIJJUT JUTTUSET.......

,,,,,,muanantaki uamun miun pujelin
soip 9 aikoo. Juu oltii sovittu nuapu-
rin kans jot hää miut herättee soit-
tammaa sitä ultra-aikoo.

Kele ei se ollunakkaa nii heleppoo ko mie luulin. Allootin
Kättärin rönkkenist. Eivät uo ikuna tehneet ja eivät nyk-
kä aatelleet tekeväsä.

Si mie soittammaa toiseks lähimpää elis Malamille. Soi-
tinki het rönkkenosaston sihteerille. Ei hääkä tiet mittää
mut miun onnels olki ylliäkär sii viäresä. Hää si totes ko
uo helsinkilääne nii onha se pistettävä ko miul ne liäkkeet-
ki ol omasttakkoo. Miul varattii si aika keselviikkost kello
13.00.

.....mie jo tiistakin varaasin nuapurin mukkaa silles Mala-
min reisulle. Jonkuha minnuu on pijettävä käjest kiinni.
Mie kokemuksest tiijän jot koskoo ne piikkiset ko polovee
laitettaa.

Myö sinne taksilla kurvastii ko mie en kyjenny ennää kä-
velemmää siäl pysääkiltä sinne sairaalaa. On meinaan aikas
pitkä matka ja si pussilois niit rappusii. Ei sovi miulle olles-
kaa. Myö oltiiki si ajjoissa siä ja ostettii juomoo ko miul kaa-
mii jano.

Si mäntii hissillä kerros alaspäikkee ja käätävää pitki uot-
tammaa kuhtua sinne sissää. Tuliha se kuhtu viimoin ja
mie konuusin sinne sissee. Hoitsu miul kertoski jot hää o
olluna 20 vuotta siä ja ei häe aikan olla tällaasta tehty.
Siis pistetty piikkivä polovee ultran ohjaauksel. Sammaa
sanos muute liäkärki ko hää tul sissee. On kuulemma piikitelt
kyllä vaa iliman ultraa.

Si alkooki kaamii ehtimine. Kellii polovee ja hierontaa ja yhä
enemp hierontaa. Ko tää plikka ol hieronna ihtesä iha pihalle
nii hää hak si ylliäkärin. Si miun koipiset puhistettiiki siit kee-
listä ja sil pirtulla roiskuttiit ja taas sitä hierottii.

Si mie kuulinki jot miun oikiast polovest onki kaik nestehet
männeet huittin nevataa. Eikä tahton millää rakkoo löötyä.
Noo liäkär si sanoos jot vähä ny koskoo ko hää sen liäkkeen
pistee. VAUF! vähääse. Mie olin pöörtyvä ja nii sattus jot
kylen lihakset män ramppii. Niit si pit leipova jot laakesiit.

Arvatkee pelottiko ko viä ol vasen polovi vuorosa. Mie jo
varruuks pistinki käjet kylkii ja silimät kiin. Noo hää si löös
jonku aakkosen siät lumpiijon reunast ja siit pistiki sen liäk-
keen ja ei tarvinna leipoo kylkii ko ei tulluna ramppii. Sano
jot siin ei ollunakkaa se reena atroosin peitos vaa hyvi piäs
neela sissää. Sanottii jot ei sua rasittoo polvii jos leppoo.

No mie nii sekaasin jot en ens mittää muistant. Si mäntii
nuapurin kans kohveelle mie haluusin lohuketta. Jot otin
ihaanan herkkumunkkisen kohveen kera. Si mie muistin
jot miun pit pyytee se taksilappune ko ny en si kyjenny
olleskaa kävelemmää. Iha ko ois olluna ne ihteesä hoosuis.

No miun nuapur si män koputtelemmaa sinne oviin taak-
ke ja pyys sitäs taksilappust. Mie vaa käätävän piästä vil-
kuutin heil. Piästii si kottii ja mie hoippuusin sänkysee
uottammaa ko plikan pit tulla siivoomaa ja mein viä männä
kaapalle. Meil vaihteheks jiäkuappi tyhjee täännä.

Plikka olki nii väsy jot ei jaksant siivota jot myö vaa käätii
kohveella. Ja mie si mänin apoteekkii ostammaa uuvet pii-
kit seuroovaa kääntii varte. Viä neljä kertoo viikon vällee.

Noo mie vaihteheks si putoosin kärrylt. Nyt si apoteekki
väitti jot pittee kuiteski maksoo tääs summa. Ei sua sitä
42% alennusta. Hitti mie en ymmärrä. Jot miun kupoolissa
jottain vikkoo. Toine apoteekki sen myöns ja toine ei. Jot
kump heist si on oikiassa?

Miul si alkos hirmuune särky ja mie polovii hautoosin kyl-
mäl ryynipussil. Onneks nuapur käätti karvaasen pihal.
Nelejän aikoo mie si otin yhen ukon panakotin ja sit sain
nukuttuu joteski.

Hitsi ko mie herräämää aloin nii mualima ol männä pim-
meeks ko nii sattus.
Raivookas soitto Kellaa ja selviitys täst liäkesotkust. Kyl
tääki selvitti jot miul se kelan korvaus kuuluu. Pyysin sitä
ihan kirjallisen. Sit mie soittammaa sinne apoteekkii ja
hää yhtä tiukast miul sanos jot ei kuulu. HUAH! ketä täsä
ny uskois. Ja taas Kelan kimppusee. Ny mie kerroin jot
apoteekki sanos jot ko liäkär oli julkiisen pualel ja ne pii-
kitki pistettii julkisel pualel nii sen liäkkeen olis pitännä
tulla siält.

Voihan perskule jot onki yssinkertais. Ko myö piäkaapun-
tilaiset jouvutaa männee ortopeetisis juttulois Peijaksee,
mutta si se miun ultranen annetaaki tiäl helesinkin pua-
lel. Jot mist mie sitä lääkettä huuvan. Ja Kelalle mie vaih-
teheks invoomaa tätäs hommoo. Viel ei usont tää plikka
ko hää niit ommii ränttilöit kahtos. Sano jot viisaampii
ei uo ny paikal mut hyö soittaat.

Kylhä siält si soitettiiki ja nii olliit kaivanneet papureitaa
(nettivä)jot tää kumma kiemura löötys. Apoteekki ol oikias
valitettavasti. Sano kelan tätsy jot ota sinne Peijaksee yh-
teyttä jos jaksat ja kerro jot hein se kuuluu maksaa. Hit-
si mie uattelin jot on vaikijjaa jot kuka täsäki asjas invois
ja ketä. Kele ko 10 ampullii maksoo yl 500 eurii.

Si ko mie tulin nuapurist illalla kottii nii kele hissi ol tuas-
siisa rikki. Perkules miul kalliit liäkkeet polovissa ja rap-
pusii ramppoomaa. Mie si kärvähin kokonaa.

Myö oltiiki sovittu jot männää nuapurin kanssa kaupoille
jot mie suan täyvennystä juomapuolee. Mie sanoin jot ny
kurvastaa isännöihtijän toimiston kaatta. Mie halluun
meijät ekkää kerroksee. Miun polovet ei kestä ennää rap-
pusii ja ukkoki on pöörätoolissa. Mie si sain lomakkeet
täätettäväks ja viä kuorenki mukkaa.

Enhä mie halluu tält alueet mihiskää ko miul miun nuapu-
rista on nii paljo illoo ja appuu.

Mie uon ny lukenna koko viimeyön sitä Reinen pokkarii
ja viä on vähä lukematta. No ny sit ensyön lujen loppuu.

Tul muutes nauhootettuva vormuulat ja kahtottii ne mu-
kavompaa aikoo. Naahotan varmuuven vuoks ne kilipailut.
Jos niiku en herrekkä niit kahtommaa.
Si on tulluna kahtottuu totas kurlinkiiki ihas kiitettäväst.

No täsä si onki viikon tapahtumat jot mie koiruuven mään
syöttämää ja si ulos.

Mukavata pyhhee kaikil.
Pirre

VAPPAALLA.......

.....noo mie sit niit kirjehii kantoosinki montpäivee laukkuses

ko ain unhootin pistää postilaatikkohon. Miul si hyvä muisti

kute tul tojistettuu vaa tuntuup oleva valikoova.

Mie si vein sen pisinäätteenki laprasee ja liäkär soitti tiista-

kina jot iha ol kunnossa. Ei ennee olluna + valkuvaises.

Keselviikkova plikka tul siivoomaa ja hää hinkkaski uuvel aine-

hel mein hellan puhtahaks sisältäkkii ja tiskipöötäki kiils jot

silimii häikäsöö.

Si myö mäntii kaappasee ko miun jiäkuappi näätti vaa valloo.

Nuapur lähti sammoo matkaa ko kyyvin saip. Kävinhä mie

vaihteheks apoteekissaki. Ostin ukkoselle panacottii.

Myöhä ain käävää ylyhäällä kohveella se on iha ratitio kaup-

pareisul. Siin on kiva turist ja pohtii syntylöit syvvii.

Mie si ostinki meil namiloit ko perjantakina tulloo miun tuu-

rooja. Miul vappaa...

Torstakina pit männä mein noitaköörii tappoomaa vaa kele

miun kantapiä tek temppusen ja halakes kahest kohtoo. Sat-

tus kaamiisti kävelemine. Miul se elevanti atura ja nää ain

vällee si männee verille. Työelämäsä se ol hankalaa ko miul

ol seisomatyö. Joskus ol pakko olla sairaslomalla ko molemmat

män yhtäaikoo verille.

En si lähtennä ko perjantakina ol se isännän Töölösen reissu

tuassiisa ohjelmasa. Kuvaulset ja liäkär.

Mie si ehin iha kiitettäväst nukkuva partuntii ko kello soip ja

pit kömpivä ylös kohveen keittoo. Jot minnuu väsytti.

Ukko herreille ja veistelemmää meil leipäsii jo ei iha tyhyjällä

masulla lähetä.

Siihe rytinää tul nuapur hakemmaa mein karvast ulos. Hää

veip sen lenkkiselle jot ei miun tarvinna. Ihanoo se ol.

Invataksi tul hakkee ja myö kurvastii sinne linikalle. Ja 3

kerroksee rönkkenii. Sielt si mäntii sinne polille uottammaa

liäkärrii. Hittiläine hyö kertoit jot hää olki puoltoist tuntiva

myöhäsä. Myö uotettii ja uotettii ja miul ol takapual puutuva.

Mie siin nuokkusin jot olin toolilta puota ko nii väsytti. No

loppuha se vihoin ja piästii sinne tutkimushuoneesee. Mit-

tää uutta ei olluna eikä mittää huonooka senpualee. Syys-

kuusa uuvestaa. Sit jutellaa jot pittääkö nää ruuviset poistoo

ko ovatten nousseet ylös ja sil kylel ei voi nukkuva.

Myö ko tultii kottii ni mie jootuusast mänin tunniks makkoo-

maa ko miul ol se jalkahoituri sit kolomen aikoo. Mie iha

sekaasin ko herreen. Unhootin pujelimen ja avvaimet pöövälle.

Mut kyl mie sinne perille löösin ja torkkuusin koko hoijjon ajan.

Mänin si kauppaa hakemmaa meil illaks karkkiva, juustona-

ksusii ja juomoo. Kassi tuassiisa paino ihas kummasti jot mie

taksin tilaasin siihe kurvisee. Ja si vaa kottii. Hitsi mie muistin

jot miul ei avvainta. Taksi mänki si pihapualel ko se ov on aaki.

Ko mie piäsin rappusii nii miul kärväht pärreet. HISSI pers-

kule vaihteheks rikki. Mie jätin kärrysen ja mänin kerrost

alemmaks kahtommaa jot onko se siä. Olha se mut ko koko vir-

tanen ol poikkee ni ei inahtantka.

Rappuset takas kärryn luo ja si aloin niit kiskommaa. Jösses

jot otti lujille. Si se suskoiran omistama plikka tul just ovesta.

lähti viemää koiruuttaa liikkeelle. Kysäs jot tarvihenko appuu.

Mie jot jos polovii lainaasit. No hää pist koiran sissää takas ja

rahtas miun kärrysen mein kerroksee.

Si mie siel hänelt kysääsin jot tietääks hää jot häne koiruus

ei tykkee olla yssin öitä vaa haukkusee. Hää ei tiennä ja sano

jot ol nuapurilta kysynnä vaa tää ei olluna kertonu sit hänelle.

Olkii oikee tomera plikka. Käv päivät töissä ja viä illat koolussa.

Kaipaaha siin vällee iltameininkii ja tuuletust.

Miun hoitsu tul tai siis ukon ja myö lähimmä nuapurin kanssa

laavantakina hurvittelemmaa hunninkolle. Ens mäntii hakanie-

mee ja siit ratikalla ylös kallion kirjastoo. Mie sainki kaks iäni-

kirjaa lainaks. Käpytettii ihhailemmaa yht antikvaarin ikkunata.

Jot ol kauniit tavaroit.

Si mäntii mäkkee alas ja ympyrätalon apoteekkii. Mie jatkuvast

apoteekissa. Hajin vihoin ne miun piikkiliäkkeet nuihi polvii.

Ja ukolle kipuliäkkeitä tietty.

Siält myö mäntiiki rossoo syömää. Nam! Mie pihvin söin herkulli-

sella kastikkeella. Jot miun masu ol niiko patarumpu ikkää. Män-

tii viä kaappaa ja ostettii täyvennystä. No mie en pahemmin mit-

tää tarvihennu mut nuapur osti.

Myö oltii vast puolseihtemän koton. Mie kysyysin jot söiskös hyö

hoitsu ja ukko pitsaa. Ja ko miun plikka tul hakemaa tyttöösä nii

hääki si tul syömää. Enhä mie kehant sanoo jot olin jo ahtant mah-

haani pihvit vaa mieki si ihtellein otin pitsan. (miun ukko ei pysty syömää

pihvilöit ko ei oo hampuleit.) Tää kaapuntilla pyörimine tul sen porvoon

reisun tilalle. Miun polovet ja jalkumet ol kipiät nii ei pystytty nii

kauhiist kuleksii. Mut iha ol mukavaa ko ei olluna yhtikäs huol

ukost.

Noo tännää mie oon vaa olluna. Tai no siis eiles ko ny oon jo maa-

nantakin pualel.

Muistitestilöitä....

Perjantaki ja kolomastoista päivä jot voisko sen paremmi

sattuu? Ihan varmast miul on se alkaava tementia.

Taksikuskilleki sanoosin jot Paasikiven katu eikös se uo

tosa hakaniemesä ja miun pittää männä sinne tempekkin

kajulle päikkee sinne naistenliniikan kuppeelle? Hitsi jot

hää ol miun kanssa sammaa miält ja mie jo soittammaa

jot mikä se ossoote oikiast ol.

Noo onneks en kerennä soittoo ko kuski si huomaski jot

sehä olki sii hakanieämesä se Paasivuorenkatu. Noo tost

se tementia alkaap.

Löötyhä se talo ja mie si kapuusin rappusii ylös. Jot pit-

tääks nuit rappujakkii olla iha jokapaikasa, kele. Miun

polovet, e paremmi sano. Onnek siä sisäl olki hissi ja mä-

nin sillä sinne toisee kerroksee. Paikka lööty mut immei-

sii ei näkynnä. No mie olinki si kakskytä minnuuttiva

etuajassa.

Miut si löövettii ja mänin sinne sissää ja istuksimmaa

toolille. Olki muutes toshyvä tooli ja senverra reilun ko-

koone jot ei lähe mukkaa ko noosen ylös. (nuo käsnojalliset

ovatten usiast nii piänii jotjiävätten persauksee kiinni)

Plikka si pist ne rekvisiitat pöövälle ja alettii hissuksii.

Voiha juku jot siin si piirretti mallist ja jonki ajan piasta

sama iliman mallii. Kymmene sannaa pit sanua ko niit

näätettii ja sit lujetella niit nii monta ko muisti. Mie 9

muistin ja sama uuvestaa ja ne sanat olki erjärjestyksesä.

Viel mie muistin 8 ja viel sekotettii ja yhä muistin kahek-

sa. Ol laskutehtävvii ja pit kirjoottaa joku lausekki ynnä

muuta juttuva. Si hää viä lopuks uuvestaa kysy jot viekö

muistan ne kymmene sannaa. Muistinha mie niist ne ka-

heksan.

Hää sanoski jot miun muistis ei uo mittää vikkoo tul tää-

vet pinnat. Se jot hukkaa jonku sanasen ei uo onkelma.

Onkelma alkaap si ko ottaa kahvepannun kättee eikä

tiijä mitä sil pitäs tehä. Jot kyl mie viel kohvetta suan

nokan alle. Tää ol vaa sellaane ifetiks testilöit. Mie uon

käännä niis 10 vuotta vappaaehosena.

Kottii si tulinki bussilla. Helskuta ovatten sotkenneet

raatatieaseman bussilaituurit nii jot ei niist ennää sel-

koo ota. Ja nii peräkannaa viä ollit nää aatot jot ei ies

numeroit nähnä. Ol pakko kuikuilla jokkaane eriksee.

Mie ostinki tullessa sellaasen KAUNOKAISEN (kukka)

ko mänin nuapurrii kohveelle. Kevvään uottamissee

silimänilloo.

On kuulkee männy tylysäks televiision ohjelmat. Mit-

tää kahtottavvaa ei ennee taho löötyvä. Mie en ennee

viiti kahtoo salkkareit, kotikattu ja sensellast. Jot ukko

suap iha raahassa kahtoo urheiluja.

Si ko mie mänin nukkummaa nii alko kupoli kiehuva.

Tuassiisa ol alakerran pimu lähtennä bilettämmää. Ei

se oo miun assii mut häne koiruus iso suskoira alkaap si

huutammaa kahentoista aikoo ja huuski si uamuu ast.

Mie ommaani komensi hiljaaseks viä pualkuuven aikoo.

Hää ko yhtyyp tähä haakkusee. Ukkoki heräs nelejän

aikoo ja sano jot iha on koko yön haakkuna. Nii on sa-

noosin.

Hitsi ko mie sen pimatsun suan kiinni iliman mein kum-

manki koiruuksii nii kysääsen jot tietääk hää jot häne

koiruus ei tykkee olla yöt yssin?

Jot mie olin säsy uamulla ko mänin ommoo koiruutta ulos

viemää. Iha silimät ristisä köpöötin nuapurrii kohveelle.

Tul kahottuu eiles tanssii tähtösten kanssa. Sitä mie jäin

ihmettelemmää jot kus hyö aanestiit sen uuven kanki-

kaikkosen jatkoo siis sen lastiikkakirurkin. Mie en iha alust

nähnä jot vaik si tek ihmesii tanssiparketilla.

Mittää kummoo ei uo tapahtunna. Mitä miun koiruus ny

otti rappusesa sellaasen voltin ko innostusi ja putos iha

rähmällee lattijalle. Ol liukas lattija ko jus ol kaveri sen

pest. Ol koiruus hiukka nolo.

Papurihommiiki tul tehtyvä. Kirjootin listan kaikist ukon

sairaala- ja liäkärlaskulois jot hyö näkkeevätten koska on

tulluna katto vastaa. Hyä karhuut yhä 450 eurii ja mie

uon jo kahtee kertoo heil sanonna jot ei uo oikee. Jot on

olluna täännä jo lokakuusa. Mie en rupia sitä maksamaa

ennekos hyö korjoovat se oikiaks. Siit lähtee poikkeen.

180-200 eurii ja se on miul iso raha.

Katotaa kuis kauva me tuos niiko keskustelemma..niih.

Terkkusii vaihteheks niille jotka viihtiit tätäs lukeva.

Pirre :)

MEIL JUHULAT.....

Mie uamusella herreen kännyn limputuksee. Siä onnitteluviästi.
Mein koiruuven entine isäntä lähetti. Koiruus täättää tännää
komiat 11-vuotta....onsiinä agilitykonkaril ikkee.

Tottakaitten mie si hänelle laalammaa jot paljo onneva

vaa, paljo onneva vaa.... juu ei kukkaa näht eikä ies kuul-

kaa senpualee. Ois vissii kahjon pitännä. Mie si kaivoin

jiäkuapista kikkusen siivui herkkusiks.

Si myö mäntii nuapurriiki ja siä si juotiiki kahveet ja syötii muu-

tama pala sokurikakkuva siis mie ja nuapur. Karvanen saip lis-

see kinkkuva ja vähääse keksiiki jot on juhlittu hänet.

Mie si koton huttuva keitin miul ja ukol. Korvat höröllää kuuntelin

kuis norjas soomalaisil kääp. Män ohi korviin. Ei si vissii tulluna

mitallii meil.

Meil on olluna vähäs vilakkaa ko uamusella jo 5.30 män kaako-

lämpö poikkee piältä. Eikäs uo vielkä tulluna takas. Si mää al-

lootin kuallaatikon tejon. Paiston lihat ja pilkkoosin kualin. Ja

uunii. Ny on haatunna partuntii ja kauhii käryne meillä. Hitsi

on männy liestuuletin pois piältä. Kele syytti huoltotupa jot joh-

tuup tost kaakolämmöst. Kattii kans kosk nuapurra ol kunnossa

tulloo valo ja immee kärryy.

Miul ko on tää astmaane nii silimät on kovvil ja henkitys. Miul

kaik käryset on onkelmii ja kauhiist ruoka-ainehiiki pittee var-

roo. Sitä mie vaa kauhiist ihmettelen jot kuis on nii valikoiva

tää juttu jot nuapuril joka assuu viereisesä talos on kaik kun-

nossa vaik heiltki on lämpö karus.

Perskati oon koht yskinnä keehkot pihalle ja pelekään jot miun

kurkkune muurautuup umpee. Si on se piikki iskettävä ja sit

onki lähtö lasareettii. Oisiit varottanneet nii oisin tehnä vähem-

mä tooksuvaise sapuskan.

Minnuu ottaa tosissaa piähä ko tää teksine männee yhtee nippuu

vaik mie kuis pistä rivivälit.

No mie lopetan enneko hajjootan konneen...

LOHTUKIVI osoite

Kun uon nii kauhiin ty-

hymä en ossoo laittoo

tätä osootetta tohos siv-

vuu. Kutes en nuit mui-

takkaa vaik Reine min-

nuu yrittiki neevoa.Nii

pistän tään osottehen to-

hos jos jottain kiinnostaa.

Varootus si jot se on si

toisenlaist tekstii ko se on

mein Lettipiän ja Tuulitu-

kan yhteisest taivalluksest

kertova tostarina.

http://uskonlaakso.vuodatus.net/

Tään tekeemine olki kuulkee kauhiin vaikijjaa. Mie ko en ossoo sitä

enklantia nii kuis niit neuvoloit si tulkitset. Ei nii miteskää. Ja miun

neevojat ovat viäki siä Austraalijasa kenkuroit kahtomasa. Onneks

ei tullana sitä lakkoo jot piäseevätten kotioki joskus.

Mie tännää kauhiin vihaane ko vaihteheks miul lähettiivät laskusen

siält sairaalast ja ei olluna korjattu, EI. Mie heille soittammaa jot mi-

tä työ oikke meinaatte ko ain tulloo tää sama laskunen. Hitsi miks

mie en olluna töis kaapuntilla. Eihä siel tarvii mittää tietää.

Viimevuon ol ukol yl 1000 eurin sairaala- ja liäkärkulut ja hyö eivät

sua vaa asjoit yhtee. Pikkane ero ko on sil maksanko mie sen 30.30

eurii vuorokaasi vai sen 16,90. Hyö yrittäät sitä isompoo ja mie sitä

pienempöö. Pittää ottoo kopijot laskulois ja lähettää sinne ja jos si ei

tuu muutost nii mään henk.koht ja leivon jonku nuaman uutee uskoo.

Liäkekulutki olliit jo elokuusa tääs.

Perskuta nuapur ei olluna tännää uamulla kotona jot mie en piässynä

uamukohveelle. Miehä iha kipiä jos en sua sitä häneluotaa. Nii miun

koiruuski sekkoo. Häne nappulat jiäp saamati. Myö si talsittii tosa

sohjoosesa ja hikkoiltii. Piti tulla si kottii ja keittee kohveet ihte. Ukon

heräätin kohveelle ja leipääset meille tekaasin. En tehnä sit puurova

tännää.

Perjantakina miul onki si se itefik tutkimus. Hyö soittiit jot tulenko

mie heitin muistitestii. Noo ko mie uon jo kymmenenvuotta siä kään-

nä millo missäki testilöis nii sopisha tääkki miul. Minnuu on punnattu

ja mitattu ja kaik läskit ja muut jutut tutkittu ja kerrottu sekkii mikä

ois miun ihannepaino. (juu vaa ko en sitä onnaa suaha kiinni)Oon pelanna siä

korttii ja luovuttant verta jot kaikin pualin minnuu on viännetty ja

kiännetty. Ny kahotaanki viäk mie muistan mittää.

Miul uus lukija, oikke ihanoo. Mie en ossoo laittoo sitä mitä mie lujen

tohon sivvuu jot se näkkyy siä rohviilien jookossa. Sekkää ei onnannu

vaik Reine neevos. Jot miun peekalo on kesel kämmenen selekäpualt.

Mie kävääsin lukasemassa siun runon ja kyl se ol ihana. Oikee syvä-

mee män ja tek pesäkolon sinne.

Pittee lähtä viemää koiruutta pihalle ja si kahtoo mis mie mänen vai

mänenkö missää. Olis muutama ohjelmakkii kahtomati ko meil onki

sellaane järestys jot ukko kahtoo omasa eli urheilut pois alta ja mie

si nauhoilt ne mitkä halluun. Hää män jo nukkumaa mut mie kukuk-

sin viä 3-4 asti.

Mut nählää huomen

Pirre

APUVA, NEUVOKEE NY HYVÄT IMMEISET MITÄ MIE

TIEN VIÄRIN. EI TUU NUIT RIVIVÄLLEI VAIK KUIS

YRITTÄISI. MIKS EI TUU?

NOU AUTOKOULUU...MIULLE

Mie en si oo ajokorttiva ajanna
ja iha siit syyst ko ei voi ajjaa,
puhhuu, syyvä, lukkee yhtaikoo.

Mitä se sellaane on? Miun pittee
ainakkii kolomee nuist tehä yht-
aikoo.

Miul yks kaveri on tulkkin ajo-
koolussa ko siä on rommaanin-

kiäline oppilas. Hää ei ossoo suomea ja opettaja ei rommaania.

No myö si eiles käätii vaihteheks ukon kanssa liäkärillä. Alkaap
olla jo omavastuu osa koht hoijettuna. Nii on paljo olluna näit
männöi. Ja tuassiisa niit liäkkeitä kahteltii. Noo pysyvätten viä
sammoina.

Torstakina meil kävi si ukon uus sossu. Misthä mie olin suanna
miäleeni jot hää ois vanaha. Pirskatti noor nätti plikkaha hää
ol. Kauhii papureihe teko ja hää si lähettää ne meille allekirjoo-
tettavaksi ko suap puhtaakskirjootettuva.

Män siin samal kohveet ja suolaaset. Mie pasteijoita laitoin jot
ei ain sitä makijaa.

Nuapuri kävi hakemasa mein koiruuven ulos ja heille jot myö
ukon kanssa otettiiki nokooset. Oikke makialt unet maistuski.

Mie si illalla hänet hajin kottii.

Uamulla ko herrääsin nii olin iha kauhiist väsy. Mie ny si nostin
ton tyroksin vai mikä se ol puoleetoista taplettii. Saa si nähä
mitä tapahtuu. Mie uon kaks päivee hikkoillu tuassiisa ko nia-
karan putovus. Hitsi ko tukkakii on ko oisin just suihkusta tul-
luna. Kyynäpäistä lähtööp nahka ja iho on ko kuivoo perka-
menttia. No muanantaina on se pisinäätteen viemine. Ja par-
viikkova nii sit se uus kilpparikoje.

Hitti mein povoon reissu mänki mönkää. 20 päivä ko ukol onki
se töölösen lonkan kuvaus ja miul viä jalakahoito. Pittee siirtee
toisee kertaa. Kessitää ny si uuvenlaine vappoo ko mie en sitä
halluu menettää.

Hitsi ko on tylsee ko ei tapahu mittää...

Onks kukkaa henkenpelastant akvaarijokalloi...juu mie uon.
Sillo ko vuonna 1 ja 2 olinki viä työelämäsä nii siivosin uamul-
la yht toimistoo ja siä ol niit akvaarijokalloi. Ol unohtanna
tää heppu akkunan aaki yöks ja ulkon 20 astee pakkane. Siin
kuulkee kalat kellus jo mahat ylöspäikkee ko mie tulin huo-
neesee. Jot ol kylymee ko jiäkellarisa.

Äkkivä akkuna kiin ja pöötälamppune kiinni sen akvaarijon klas-
sii ja si mie sielt osastolt ehtin jottain mikä puhaltas lämpöö ja
löösin hiustekuivoojan. Sen puhaltammaa lämpöö ja sit vaa peek-
kusii pystyy. Hiljaksee alkoovatten kalat herätä koomasest ja
uiskentelemmaa. Jäivätten iha kaik henkii ihme kyllä.

Tuli si omistaja ja häne ilme ol näkemise arvoone ko hää tätäs vi-
ritelmää kahtos. No mie si seliitin ja hää nauros viä viikkoin miun
henkenpelastusoperaatijot. Kalaset ol varmaaki tyytyväisii.

Mie taijan männä syömää jiätellöö pakkases viä on.

Mukavata puhhee kaikil...
Pirre

JIÄNASTAT....

Miulla on olluna lähes koko

talaven kenkis nää nastaset.

Hittilääne ne män tännää

rikki. Kualiit pois kokonnaa.

En millää ois ennee ottant uusii käättöö vaa jos tälviisii kelit jat-

kuu nii pakkoha ne on laittaa. Pastorin puhheet on piänii sen-

rinnal mitä miun suukist lähtöö jos nurin mään.

Tännää ol vaihtehels kaappapäivä ko plikka tul siivoomaa ja

si senjäläkee männää ain kaappasee. Tähäs reissusee kuuluup

ain niiko kohveet siä kahvisesa ja si mie kävääsin apoteekis

vaihtehes.

Ny on ruokoo tuassiisa ja huomisel vissiitil si vähä tarjottavvaa.

Plikka toip tulessaa hirmuusen pussillisen nuapurille lankoloit.

Hää niit kans kerrää niiko pilivin pimmein. Noo ny vajjuutti

niit ko nuapur tekköö niist iha kivvoi juttusii.

Mie ko tännää uamulla herääsin nii jo ol selekä tuassiisa iha vi-

haane. Jot sattus vaik mihi ko ihteesä kiäns. Hitsi yritä siin si

käävä siä hyyskäs. Jatkovarsha miun pittee suaha kättee.

Miul tul iha tyhjiö miun nuppisee. Ei helise mikkää ei ies se

piän herne jokas miun aivoin tilal vaikuttoo. Iski laiskamato

ja loppu iteat jot nählää vaik huomenisa.

Pirre

TYLSÄÄ ..HUAH!

Pittäisköhä alakaa

saavakävelee. Mie

ihan tylysistyn ko

ei mittää, ei nii mit-

tää tapahu.

Koirookaa ei voi vii-

jä pisemmälle ko se

kyns viäki on pipu.

Tul toispäivän vähä

vertakkii ko ol nii

epätasaane hanki.

Ei senpualee vaikia

miunki on siin kävellä.

Nää kenkön piikkiset

ei taho yltää jiähä ast.

Siin si liirattaa hiki ohtalla ja peleko tapuales. Onneks uon viä py-

synynnä pystys.

Eiles ko mäntii kaappoille nii hitsi olki sellaane vanaha aatobiili

nii pit noosta täl miun kipiällä koivella kyytisee. Jot kuulkee

kirpas kipiäst. Sit mie ain sen helkutan lippuaatomaatin kanssa

uon ermieltä. Se miulle keljuilee iha varmast. Tuumoo jot tuas

taas toi akka ko ei ossoo ja räkättee perrää. Mie kuulkee piu-

juunin värisen si roplaan ja si kuski näppäräst sen käättää siin

aatomaatissa. Mie uon harjootelt jo pualtoistavuotta ja joskus

se armahtoo ja mie jo luulen jot vihoinki. Nykkii mie jo kaahu

silimissä eiles näätin montkertoo ja ei mittää. Olinki jo luovut-

tamasa ko hää sit armaht.

Si myö käätii apoteekissa ja mie huomoon jot miun pankkikort-

tine onki kajoksissa. Syvän tek voltin ja mie pijin kovvaa kiin

miun järestäin (onkoha miul ies sellasta)jot se ei niiko karkaa. Si mie

sanoosin ihtellein jot ajattele mis uot sitä viimeks käättännä.

Valkenha tuo. Mehä syötiiki laavantakina ne pitsaaset ja mie

sil maksoin. Ja ko kuola valus poskille heitin kortin pöövälle

ja aloinki syyvä. Hitsi siin se ol pöövällä ko tulin kottii takas.

Ny työ kaik si tiijätte jot mie uon ihas laiska immeine. Ko en

korjoo pöövältä kammoi pois. Rahalla piti si maksaa ne tap-

leetit jot senverra löötys lompuukista.

Nuapuri män aatomaatille repimmää rahhoo ko ois suanna

vaa se laite sanoski jot toimintahäiriö. Onkos meis jottain vik-

koo. Hää siirtys viereisee ja sama tulos. Si joku muu saip rah-

hoo ja hää toivorikkaana uuvellee. Ny si heltis. Mie en yrit-

tänt olleskaa ko miul onneks ol mukans se visane jot sil si

korvaasin pankkikortin.

Ruokoo kerättii kärrylöihi ja si kassalle. Mie ens sillä S-kortilla

uattelin maksaa mut ko sekkii miul suuttunna nii en arvanna

ko en tiijä kuis pal siä ol sitäs rahhoo. Mie uon kahteekertoo

suanna uuven tunnarin ja sen kaikkiin taiteen siäntöjen muk-

kaa asentat vaa perskuta ko ei lase minnuu kahtommaa miun

tillii. Pittee tuas hakkee uus tunnar. On tää muovirahan kans

eläämine vaikijjaa.

Jootusin mie si kuiteski ottammaa sitä rahhoo sil visal ko taksi

piti jollakiviisii maksaa. Mie mään ain taksil kottii ko miul kau-

hiin iso rookakärryne ain iäriää myöte täännä. En mie sitä jaksa

kiskoo. Nyö si uotettii taksii ja jiävyttii sinne ulos ko ol hiki tul-

luna siä kaapoissa.

Myöhä si kurvastii nuapurin luokse jaa mie olin siä häne kanssaa.

Si hää mei kohveet keitti ja myö pistettii nassusee tuoretta pa-

tonkii ja sen piälle niit masariinileivareit ja suklaapatukat. En

mie uo perso namille mut ei tarvihe ko kerran pyytee uon het

ylipuhuttu. *heh*

Si mein täi miun ukkoin uus sossu soitti eiles ja hää tulloo kahtom-

maa meit ja tuopki nipun papureit allekirjootettavaks. Ukko täät-

ti 65 nii vaihtus tää tätsy. Hää sanos jot katotaa jos on viä jottain

mitä meil ei uo tai mist ei tiijetä. Kuha ei mää miun kuukausvap-

paita sorkkimmaa. Miul niit on 3 ja mie ne halluun pittää nii kau-

van ko miun apihoituri pärjee ja ukko on siin kunnos jot uskallan

hänet jättää.

Myö uateltii nuapurin kanssa lähtä Porvoosee käämää seuraavalla

vappaalla. Mi en oikiastaa uo siä koskaa kunnol käännä. Vanahaa

kaapuntii männää kahtommaa mein kivvoo kaappiasta jol olki tiällä

vähääsen aikoo liike. Siä se on vanahassa kaapuntissa. Si myö män-

nää syömää johoski kivvaa paikkaa. Myö männääki autobiilillä sin-

ne siis bussilla ja tullaa samalviisii takas. Mie iha oikiist sitä uotan.

Hitsi kello onki huamisen pualel jot pittää männä viemää karvanen

viä pissulle.

TARINAMAANANTAI

LOHTUKIVI

Siinä se on,
juuri se.
Rakas sammaleinen kivi,
joka on tarjonnut lohtua,
suurta rauhaa,
jonka kupeessa olen
itkuni itkenyt,
löytänyt sieluni mustat aukot.


Kuinka rakkaaksi olet tullut.
Nyt istun pelkästä ilosta
nautin maisemista ympärilläni.
Ne ovat niin kirkkaat,
niin puhtaat.
Kiitos rakas Vapahtajani,
sammaleisesta Lohtukivestäni.


08.08.2002 Pirre

Runo liittyy kirjaan LOHTUKIVI