keskiviikko 8. syyskuuta 2010

PERSKULES SENTÄÄ....

Mihi miun kuvat on hävinneet. Ei mistää löövy. Vastha mie sen ampijaisen siäl pomin jot sillo viä olliit tales.

No ei voi mittee ko ihmetellä. Mie munantakina körööttelin miun Härpäkkeellä nurtean pankkii siihes Mäkelän kavulla olevaa. Mitä ??? ei se olluna ennee siä. Ol jo tammikuusa lähtennä käpämäkkee. Noo hiukka otti tuol nuppisest ko miul ol sielt saatavvii ja miehä en sitaksiloilla niit lähe perrii ko männee si siihe se raha.

Siält mie si lähin kaapoille. Iha ol kiva ilima viipottoo pitkin jalakakäätävii. Iha osaasin kurvasta sillä hissiiki sissee jot piäsin yläkertaaki ihmettelemää. Mie kävin ostamasa sajeviittoi miul ja nuapuri. Mie tarvihen täl ajellesa ja nuapur koiroo ulosviijessä.

Si mäninki kohveelle ko en olluna siä koko kesän käännä. Het huomasiit jot muijaha on laihtunna. Pakko myöntee jot kesän aikan on puonna se 10 killoo vaa ei riitä viä mihiskää.

Siäl mie kurvoomaa kottii päin. Iha muutes män kaik hyvin vaa jottain tapahtu mein pihas. Mie aakasi kaik ovet sinne miun tallisee ast ja kiänsin konneen perruutusasentoo. Alko kuulkee kaamee piipitys ja kaik valot vilikummaa. Mie joka nappulaa viäntämmää ja näpelöimää ei aattanna. Miul pukkoo kauhii hiki piälle. Yritä siin ny peruttoo ko se perruutus iänikii alako lisäks huutoo. Melekee meinas jiähä Härpäkkä siihe sijoillee.
Noo mie si sen sinne perruutin ja sulin välovet jot ei kuulus nii kauhii iän. Pakko myöntee jot nii etupiä ko takapiäki saip muutaman tällin ko mie si hermostuusin nii en suanna sitä si millää kohillee. Lopult mie sen sain yhen mustelman kera sissee ja kieltämäti ois paijasta voinna kiertee hikkee nii otti lujil.

Menin nuapurrii si kohveelle suoroo ja siäki ihmeettelin jot mikä siihe tul. Noo omppupiikakka ja suklaakohve si vähäs raahotti miun ylkiarrokksilla kietävvii hermoloit.

Mie si tiistakiuamun lukemaa miun ohjekirjoo ja siähä si selvis mis se helkutan hätävilkkusen nappula piileksi. Suatii se sammummaa ko miun tummakommee kuski tul siä kahtommaa. Miehä tulkkaasin ne namikatki viärin. Painoin sit sinista jost pitkät valot tul piälle ja se olki punaane nappula. Kuski miul si terootti jot punaane on vuaran vär ja siniine si ei uo. Jospa mie tuoki si muistaasin seuraaval kerral.

Tännää keselviikkova myö si käätii hakaniämesä ja mie piäsin sinne nurteaa istuksii. Ol kuulkee vuan kaks kassoo j immeisii iha hirmuusest. Meinas miul roppu palloo siin uotellessa. Mie olin siä rollikalla jot ei tarvihe kokopainoo laskoo nuihe polviloihe piälle. Mie en ennee sua miun vasent polovee ihas suoraks. Sillo sattuu liikoo.

Tännää ois olluna nii ihana ilima ajjoo kahtommaa sitä kumpulan puutarhoo vaa en mie si ennee jaksant ko tultii kottii. Mie mänin kohveen jäläkeen makkoomaa. Män yö pitkäst aikoo keturillee.

Ei kommentteja: