...ai että mikäkö. Miult meinas het alkusee männå kevennys piälee. Ko mie piätin jot uuvenvuojen alust alan keventämmää ( en siis laihuttammaa) ko mie painosin sillos kauniast ja viä ol paino lissee noossuna Ronti kaarisillalle lähön jäläkeen. Ne pirkuleen tupapatukkaset. Noo mie un niist jo piässy ja usotteko
ko mie laavantakina kävin miun ILKUN (vaaka) piälle nii se näätti jopa 4,5 killoo puotusta. Ai ette uso noo en miekä meinant.
Meil män uusvuoski nukkumalla melekee kokonaa ja siin se parempi assii on jot mie en viä uo oppinunna unissain syömee.
Noo myö si suatiiko iha viikko olla ilosii siit ihmehestä mut koskas sitä meikäläinen muuten pisempää. Tul joku nurkantakkoo ja huitas turpoo oikke kunnol. Miun miniäin ol ottanna ja lähtennä kottoosa käveleen ja hyö si vissii erroovatten? Mie en ois ikuna heist sitä usont. Ai nii onnellisii olliit tahi ainakii näättiit. Myö ukon kanss surraa jot miäl iha muassa ja koska lie sielt ylos nooseekaa.
Perskele mie sanon mut ko musikat on ain niit mein mukulii vaik kuis vanahoi ovatten nii sattuuha se äiteen ja ukon sytämee.
Si mie jootusin kää hampiliäkärilläki ko paikka läht jo enne jooluva. Ol kulumahampi nii pelekäsin se hajjoovan pahemminki. Hittiläine siihe pitki laittoo jo juurhoitone. Se sit illalla viä alkas särkemmää. Jot ei ko liäkettä kitusii.
Mie en uo joteski si olluna kirjootustuulellakaa jot vähääse ny tiliitän jo suan ies vuojen vaihtummaa.
Kaikille mukavata uuttavuotta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti