sunnuntai 25. tammikuuta 2009


Mie si aatobiilil kurvaasin sinne
Peijaksee. Enhä mie ies tiijä mis
se on siis sairaala. Ja tietty ihas
viärä oven etiä mäntii. Jot mie si
seilaasin pitki käätävii jot löösin
oikiin paikan. Hitti olliit jo kuhtun-
na sissää vaik kello viä parmin-
nuuttija vailla.

No tulha se tohtortätsy si miut
uuvestaa huutammaa. No myö
si juteltii ja hää si totas vasent
polovee niiko viäntel ja kiäntel.
Si hää sen piikkisen siihes pist.

JÖSSES jotta sattus makiast
vaik hää sen puuvutuksenki siihe
pisti. Ja si myö keskusteltii. Tiet-
ty täst miun painost tietenki. Ky-
sykii jot kuis sen laihutusleik-

kauksen laita on.

No mie sanoosin jot eka papur tuliki pumerankina takas ja ny siä on iha uus
ja terkun liäkärki pisti sinne männee lisätietoo täst miun polvisist.
Noo tiäki ortopeeti lupas pistää sinne sitäs infoo jot sitä ny suavatten jokas
suunnasta. Hää sanos jot mie koht uon siin pyörätoolissa jos ei miun paino
lähe huitellee.

Sit mie sainki resehtin sille "kukonheltalle" 5 piikkivä kumpaaki polovee viikon
välleen ja si se annetaa rönkkenissä jot ossuu sinne oikijaan kohtaan. Miul
nii läskiiset polovet jot on vaikii löötää se kohta siäl polovest jost piäsee lum-
pijon alle.
Noo mie si itkuu viäntämällä käätin mein koiruuven ulkon. Ol polovi turvoksis
ja nii kipiä jot ...enhä mie ies tiijä mikä. Kipuliäkkeitä turpoo ja yrriityst unte-
maille. Juuh, ei tulluna unmatti minnuu rehvoomaa.

Mut perjantakiuamun olki aikas kiva tunne ko ei yhtikäs koskenna. AAH!!!
Ja sit plikka miul soitti jot hyö ovatten tulos ja käävät kaappases jot tarvihet
jottain nii sanu het jot hää ossoo ostaa. Mie suhklaatii meil tilaasin.

Hää si tul tyttösä ja kahen koiruuven kanssa ja meinkarvaane kahto ihas
pöljän jot mis ny männää. Mie si kisat viä kahtoosin koton ja si kerääsin
tavaarat laakkusee niiko ne korvalappuvehkeet ja iänkirjan ja vaihoin uuvet
patterit jot ei lopu kesen. Otin mie ne untapletitki mukkaa ja tyynysen ja
yöpuvun kainalloo. Si myö lähimmä koiruuven kanssa yökyllää nuapurrii.
Voi hittiläine sentää. Myö syötii sukulaatii ja kahottii ohjelmoo telkusta.
Ja si petattii sinne olkkarii miul sohva. Iha aaki jot ol paljo tilloo miun siin
pöörii.
Mie si lataasin pillerit poskee ja kuulokkeet korville ja valot poikkee ja
masima alkos miul kertommaa Lehtoolaise Kuparisytäntä. Juu kertos
minkä ehtis ja si lopahti. Mie roplaan ja roplaan ja si jo pistin valonki piäl-
le ko en nähnä mittää. Ei inahtanna olleskaa jot miul huuli soikian. KELE
mie olin laittant käätetyt patterit.
Arvatkee kävinkö kaik kaukosäätimien patteri lävitten vaa olliit liijan pienii
jot mie si luovuutin. Kävi kyl miäles jot lähenkö hakkee kotont vaa ko kel-
lo ol jo yli yhen en arvanna.
Si mää kahlaasin kirjahyllyn lävitten ehtimäsä jottain kevyttä lukemist. Noo
yks liäkärsarjan läpykkä löötys ja mie aattelin jot se ois niiko sellast help-
poo lukemist. Muutama sivu jäip ko mie si vihoin uamulla siin pualkuuven
aikoo vihoin sammuin.
Mie herreen ihanoo kohveen tuoksuu ja ryömisin silimät ristisä juomaa sitä.
Kello ol siin yhentoista pintaa ja nuapur ol käättännä karvaasen pitkäl lenkil.
Laavantaki si olki niiko yhtjuhloo. Myö syötii ja syötii ol pitsoo ja pannukak-
kuva jota nuapur tekkii niin hyvvee jot kiälki on männä mukan. Mie si päivä-
se olinki hankkint uuvet patterit jot seuraavan yön nukkusin kuulokkeet kor-
val ja sainki het unenpiästä kiinni. Nii mukavast nukahtaa ko on ne kuulok-
keet korvil ja iän mahollisimman hiljoo. Mie si seuraaval kerral jatkan siit ko
viimeks ol jäännä mielee.
Tyyny ja yöpukune jäip viä nuapurrii. Saap nähä jot tuonko takas vai onko si
seuraavaa kertoo uottamasa. Miul ko on näit ommaisvappait joka kuukaus
ja ko ol männy kivast kotonnakkii nii uskaltaaki uuvestaa yrittää. Ny on si
mänty aikasee nukkumaa siis miun aikasee viimeyön ko kello vast ol 1.
normaalin 4 tilalt. Ja herännykki uon tännää jo vähääsen jälkee 10. Ja kar-
vaanenki ol olluna jo tunnin ulkon. Jösses jot ol kuulkeehyvä palveelu.
Huomenna on pakko alkoo metästää sitä mahaohitusleikkausliäkär aikoo.
Ja sil hampiliäkärille kans on pakko se aika suaha. Ei tää miun loma ny
nii ihmeelline ollu mut ol ainakii erillaine viikonloppune.



torstai 22. tammikuuta 2009

19-21.1.
Olkii tää viikovaihe aikas vilikas. Mie pesin kylppärii ja jooksutin
koiroo vähäsvällii ulkon.
Muanantaki uamuna puolkaheksa aikoo hää vinkas ja tuassiisa
mäntii. Mittää ei ennee tulluna suol tyhjä vaa ol niiko ois vaatulluna.
Hää raukka kulkis melkee kaksikerroin ko nii kovast yritti kakkii.

Noo meil on ny si mattopyykkivä jonka plikka lupas laavantakina
pestä. Ei tarvihe miun siihe ruveta.
Kuusi seisoop viäki tosa nurkasa. En uo saanna aikaaseks sitä
mein kellarikomeroo. Mie uattelin jot en sitä ny läjähytäkkää kassaa
vaa pistän yhen tosison pussilakanan sen piälle. Ei pöllyynny ja
suap heti uuvellee koristoo ko tulloo seuraava atventti.

Muanantakina myö käätii apoteekissa ja kaappasessa. Apoteekist
ostettii koiruuvelle lissää sitä mahaliäkettä ko iha loppu kesen. Hää
ol iliman ruokoo koko vuorokauven mitä vettä vaa saip. Noo alotet-
tiiha myö eiles kyl varovaasest sit ruokoo antammaa. Jot ny on masu
onneks tuassiisa kunnos.

Tiistakina alkos si ne EM kisat Helesinkisä siis taitoluistelluu ja sitä
onki ny kahtottu ja tennistä siin välis millo sitä on nähnä. Mie mele-
kee kaikkee urheiluta kahton paitti jalakapalloo ja lätkästä. Niist mie
en ymmärrä mittää. Ja oikke sujuvast kahton kuiteski sumopainii. Se
se onki laji ko siihe piäsee sissää. Siinä läski läjähtää toist läskii vas-
te ja vällee heit löötyy iha kattelijoihe sylist. Siin on jännee ratitiota.

Miun plikkain käv tännää ( hitsi ollaaki jo torstakissa) miul siivoomasa.
Hää miul tekköö isompaa siivoust ko mie en ise siihe pysty. Miun oi-
kiassa käjes ei uo voimoo ko se oikia tissi leikattii ja kainalost tyhjen-
nettii 23 imusolmuketta. Liäkär kiels kaik isoalaaset liikkehet ja piikki-
pensahat ja varotti palohuavoista. Täsä on niiko heikompi vastustus-
kykyne. No kyl mie sen uon huomanna jot montkertoo hittaammi para-
noo ainaskii huavat.

Tulki yks juttune miälee tost leikkauksest. Ko toho kainalloo tul sellaa-
ne koirankorva (rasvakudos) ikkääku tissi ois puonna kainaloo. Ois
ies männy ettee ni ois olluna täätettä liivilöis eikä rotteesii ois tarvinna.

No se ylmiäräne tek sellaasen onkelman jot ei voinna pittee liiviä ko
se paino sitä pusukkaa. Mie si kulin kolmevuotta iliman rotteesii ja
liivilöit. Si hyö sen lupasiit korjata ja mie olin naistenlinikalla ja siel
se sitte leikattii. Kymmänesenttii lissee arpee ja rasvaimusella ras-
vat pois. Tehtii vähä niiko paikallispuuvutuksel ja piänel hummautuksel.

Meit kolome siä potilashuoneesa ja kaik leikattii saman päivän. Ois
pitännä olla yön yli vaa mie tahoin kottii. Ja hitsi ko meil kaikil ol kaa-
mii näläkä. Hoitaja pyörittel piätää ko myö huuvettii ruokoo. Hää sa-
nos jot ei uo mittää ko ei hein leikkaupotilaat uo enne ruokoo huutan-
neet saman päivän.

Mie halluun kottii ja nii tul liäkär kysäsee jot ihako uon tosissain. Mie
jot kylhä mie ossoon ne liäkkeet kotonki niellä ja siä saa ruokoo. No
mie si lähin kottii 19 ja risat. Muut jäip näläkääsä kitummaa.

No mie hiukka eksyysin tästpäiväsest. Ei haittoo. Myö si mäntii pli-
kan kanssa kauppasee ja mie tyynynki ostin ko mie uon viikonlop-
puna si ekan kerran ommaishoitajan kuukausivappaalla. Kolme
päivää. Iha mään nuapurrii yöks ja tehhää jotaki kivvoo. Laavanta-
kina tilataaki iha pitsaset meille ja naatittaa.

Miun plikka ja häne plikkasa tulloo si ukkost hoitammaa. Tai no ei
hää viä nii kauhiast tarvihe muut ko sen jot jokune on paikalla. Ko
hää voip kuatuu tai si herätä niihe harhoihi (lewynkappale taati)
vaik niihi on liäkkeet mut ei siit parane ja ko se lonkkaki ol murtunna
nii on vahittava. Si ruokoo hälle on tehtävä tai hää ei syö ko ei muis-
ta ja vahittava neljäkertoo päiväs jot ottaa liäkkeet. Mie tosa lähel
jot ei hää ala ehtimmää jos alakaa ni piäsen nopiast kottii. Hää
viimeks sekos ko mie olin poissa siel sairaalasa ja kuatus ja sen
lonkkasen murs.

Mie otan tyynyn, äänikirjan ja untapletit mukkaa ja ko nuapur on ai-
kaane nukkuja nii miunki on pakko olla pejis jo kahelttoista. Tullee
ainaski levättyy. Sehä se on tarkootuski.

Huomenna eli tännää miul si vihoin on se ortopeetiki siä Peijak-
sessa. Suap iskee kumpaaki polovee piikkisen jot nuo alkas niiko
hiukka paremmi toimimmaa. Ny ovatten nii KELEN kipiät.

Itku kello tuassiisa kaks yöllä. Onneks on jo karvaane käätetty ul-
kon. Laskin se vappaaks puistoo ja en olluna saaha kottii. Siä
ol lunta nii hää het riehaantu siit. Sitä pittee syyvä ja siinä pittee
telmivä.

tiistai 20. tammikuuta 2009

REINE HAASTOI MINUT 13.1 MEEMI

Meemi
Reine haastoivat minut tähän.1. Link to the person who tagged
you. / Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Post the rules on your blog. / Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Write six random things about yourself. / Kirjoita kuusi sat-
tumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
/ Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Let each person know they have been tagged and leave a
comment on their blog. / Kerro kaikille haastamillesi henkilöille
haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Let the tagger know when your entry is up. / Ilmoita haasta-
jallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Ja ne kuusi sattumanvaraista asiaa:

1. Minä ja minusta
Alussa ko mie olin pikkanen plikka nii en oikiast tiennä kuka
uon ja minne kuulun, vaik kuulunko ies minnekkää. Nii paljo
minnuu elämä heittel. Helesinkii ja Kuopijoo ja siin välis viä
Kilossakkii kävääsin.
Mie ko syntyysin tänne Helesinkii iha sovan loppupualel ja ei
ikkunoit ja viäniit pommituksiiki sano äitee ko juoksutti min-
nuu pyykkikoris siripalesuojaa. Sentakkii mie sit vissii pele-
kään ja inhoon sottii

Tännehä mie syntyysin iha karjaalaisist vanahemmist. Jot Kar-
jan plikkoi. Ja se se miust teki miun. Pikkuusen, pippuriisen, elo
ja ilopillerin. Ikiliikkujan, sannoo ne jotka minnuu joutuusiit eh-
timmää ko mie olin jo sillo kovin utelias elämälle. Ain pit lähtä
tutkimusmatkoille ja usiast miun sit Penkerkatun polliisi laitok-
selta löyvettiiki. Mie siel jätskii syömäsä. Hyö tarjoosit sitä " ek-
syneelle"


2. Koulu ja miekö?
Ei onnistanna ei. Ko mius jo kolomannella hävis kaik yrittämise
halut. Kaks ekkaa vuotta yritti opettaja kitkee savo-karjanmur-
teen mius poikkee vaa ei auttanu ies lahjonta. Hää kiiltokuvvii
yritti vaa mie olin sanonna jot miul niitt on jo tarpeheks.

Kolomannella tulki sellaane hirmu jot äiteeki sitä pelekäs. Ja mie
en si ennää viihtynnä koolussa. Sen pakollisen kävin ja olisinha
mie sinne oppimakooluuki männy vaa ko kuulin jot jotku pääsy-
kokkeet nii en männy en.
Noo siihe sit päätty miun urahaavehet ko sillo ei ymmärtänt jot
se ois olluna niille vaatimuksen.
Sit vaa niiko elämänkooluu ja se pakolline rippikoolu. Mut tiijon-
haluune miekyl ain oon olluna vaa omil ehoil. Nykki tulloo tiede-
ja tiede ja historian lehet ko vaa kerkeis lukkee. Tuol iso pino
uottaa. Tää nettisen opiskelu viep aikoo.

Ja lukuhullu mie oon kyl olluna pienest pittäin. Metri kirjoi vii-
kossa lainastosta ja ko päivät ei riittännä nii yöllä si taskulamp-
pusen valos peiton alla. Varmaa arvaatteki jot ol kauhiin vaikee
noosta ylös uamulla kooluu. Joka uamu oisin myöhästynnä jos
ei kaveri ois hakenna.
Miulla tää elämän rytmi onki olluna sellaane jot niiko yökyöpel
oon ja päivät oisin nukkunna vaa pit tehä työtä ja siin sivus hoi-
jella kaik muuki.


3. Ihmissuhteet.
Mie kaksosluonteena uon olluna ain hyvä kerreemää immeisii
ympärillein. Noo kieltämäti täl vikkeläl suuvärkil on vissii ollu-
na sen kans myös jottain tekemistä.

Mie sit jo varhaisest miun puoliskooni tutustusin ja meil het
män niiko kaik nappiisa. Naimisiiko mäntii jo 20 vuotiaina nii ei
uo tarvint kattuu. Jos oikee pitkää harkitsoo voip alkaa eppäil-
lä. Mie en vieläkää eppäile ja takan on jo 47 vuotta ynteistä ki-
vikkoo ja sammalt.
Iha viimeyön rupeesin miettimää mein elämätä jot yhen kerran
meinaasin ottaa ritolat ja hää sillo kier ne jäntevät käjet miun
ympärillein ja sanos jot mihikää et lähe. Siit miul nous mielee se
kuis ruojast mie hänt rakastan vielkii.

Onneks ystäävät suap ihte valita ko sukulaisii ei sua. Myö ei olla
hein kanssaa missää tekemisis ja miun ja miehen vanahemmat
on jo männeet sinne taivahan tantereill. Ystävät katos ko mie
sairastusin syöpään. Iha ko ois pittaali iskent.
Noo nuapurista uon saannuki uuven ja hää päihittääki yssin heit
kaikki. Meil nii kauhiin hauskaa yhes. Ja netissä onki virtuaaliys-
täävii iha kivast.

Lapset miul kauhiin tärkiät ja lapsenlapset kultoo. Kyllä hyö
mummii ja vaarii vällee muistaavatten ja käyvätten kylässä.

Sit tää nelijalkaane koiruus on kans oltava. Hää minnuu kulet-
taa ulos ja viep lenkkilöille. Miehä muute jäisin sänkyysen po-
hojalle makkoomaa.


4. Koti vai näyttelyesine.
Ko kahtoo nuit kuvvii nuis lehis noist julkimoihe kojeista nii ne-
hä on ku näyttely esineitä. En mie sellaasissa viihtyis.
Myö ollaa muutettu vissii enemmä ku parit sormet yhteesä ja
ain on rakennettu se pesä sen mukkaa mite viihytää.

Sillo ko musikat viä ol koton nii heil omat lokerosa ja meil oma
ja sit sitä muuta tilloo tarpeen mukkaa. Koskaa meil ei oo olluna
nii hienoo jot ei mukulat uo voinna leikkiä missä vaa. Ei pienet
eikä isotkaa tahrat oo häirinnä. Lähtöö pyyhkimällä ja imuri laa-
laa tarvittaessa. No myönnettäköön jot usiammin ukon käjes.

Mie tykkäsin enne kovast ruuvan laittamisest vaa nykysee ei
ennää kiinnosta. On loppunna kokkeilemise halu ja jottain vaa
huitasee nuamaasa. Meithä onki ennää kaks syömässä ja mie
uon laiskistunna pakko se on myöntee.

Kauppaaka en viihtis männä millää. Siks mie ostanki ruokoo nii
jot jiäkuappi on pullollaa ja si ko on ennää vaa valo mään uuves-
taa.
Miun ukkoin ko ol viä terve nii hää rakens meille mualle toisen
kojin eli sen mökkisen ja siit mie tykkeen ihan tosissain. Tää nyk-
kyine on enempi vaa mein pakkoasunto kaapuntisa. Toki mie
tiälläki viihyn vaa syvän on enempi siä mökil. Ja siä on iha oikia
klapeil lämpiävä saanakkii. Jot sen löölyt on makosii.


5. Usko vai uskovainen.
Onki vaikia kysyymys. Ko mie uon sellaane kotikutoone usko-
vaine. Miul on tärkijää se jot miul on Jumala ja se kaik muu sii-
he, mut ei ain oo näin olluna.
1993 mie olin nii hajalla jot ihtemurhoo haatosin ko ahisti ja si
viel koski vähääse joka paikkaa. Akkunasta ulos kahtoosin ja
uattelin jot tuonne heikolle jiälle ko käveelen nii on ahistus ja
kivutki loppu. No mie siihe parkummaa jot jos sie Jumala et
minnuu aata nii ei tähä kukkaa muuka pysty.
Ja kas kummoo seeraavana uamuna ko herääsin nii sitä tonnin
tiiliskivilastii ei ollunakkaa ennee rinnan piällä.

Siit se sitte läht kääntii ja mie oon sitä mielt jot jokkaisen on oma
assii mihi uskoo ja miten. Miun uskoin on tiivistettynä siihe jot
miul ei uo oikeutta kettää tuomita. Ja sekkii viä jot Jumala on rak-
kaus.


6. Mitä mie oisin halunna
Mie oisin halunna suurperheen ja assuu mualla. Paljon elläimii ja
ainaki yks hepoone.
Vaa ko se leipä läht tiältä kaapuntista kummaltakki nii tiällä myö
si ollaan oltuna.
Mie oisin halunna olla sellaasessa ammatisa jos ois suanna piirtee
vaa ko se koolu ol sit este. Kampaajanki ammattii uattelin ja kävi
sisar hento valkooneki miäles.(mie mikkää hento ennää)

Si ois olluna kiva kirjootella ja tehä se rommaani jot mie ain uon
suunnitelluna. Vaa ain on vaa suunnitteluastehella. Tai no yks on
tehtynä yhen toisen kanssa vaa kustantaja halus jot 300 sivvuu
supistettaa 100 nii jäip. En mie ennee sitä urakkata jaksant alkoo
tehä uuvestaa. Mut lujettu sitä on näinki ympär Suomee ja viä
Saksanmuallaki asti. Nääs tätä nettiaikoo ny.

Työtä mie uon tehny ain sitä mitä on olluna tarjol. Oon hoitanna
mukulii, olluna ruottalaisen koulun ruokalan kassana (en ossoo
yhtikäs ruottia) varastokirjanpitäjänä, rahtikirjanpitäjä, olluna
lentokentällä töissä, siivonnu, olluna nuorisotalol töissä ja kaikkee
tällasta. Ain on töitä tarjottu jot ei uo tarvinna työttömänä olla.

Ny mie uon ommaishoitajana ja viel toivon jot suatas reissata ies
vähän vaik ukko istuksii pyörätuolis.
Mutta yks on varmoo mie uon elännä täyttä elämee ja yhtää päe-
vää en vaitais pois.
Noo muutaman sairauven voisin lahjottaa halluuvalle

Ja haastan tähän:
Kotielämää
http://harmaasusi.blogspot.com/

Näitäkin luen muut on jo haastettu.




sunnuntai 18. tammikuuta 2009

HITTILÄÄNE SULAT KARISOO

17.1.09
Se on kuulkee kauhii juttune ko mein karvaasel on tuassiisa
pipu masussa. Hää hirmuusella ripuulilla. Perskuta mie uon
jo kolomekertoo pesnä mein kylppäärin lattijan ja parkertoo
ollaa kääty ulkonakkii.

Jot kaik sulat karisoo miun tööhtösest ihas tykkänää enneko
tää on ohitten. Viimeks män iha verripuliks enneko raahottus

Miun pit kertoo jot plikka viä lukkoo pojjillee iltasattui. Potte-
rii männee tunti jokas ilta vaa ansolla. Poijaat ol viikonlopun
muuvalla ja plikka lukiki oman 17-v plikkasa kans iänee 5
tuntii potterii. Hyä vuorottelliit jot ei toine mänt ihas kähheeks.

No hää si jatko sitä lukemist pojjiille ko hyö olliit jiäneet väl-
lii. Arvatkee, mitä tää tytär tek. Tul poikiin huoneesee kuun-
telemmaa uuvestaa jo sen lujetun tekstin *niih*

Mie perjantakina kävääsin hampiliäkärillä vaihteheks. Pitäs
vissii varata sinne vakiaika.
Juu ko myö siel Töölösesä uotettii sitä invataksii nii hörpättii
siin kohveet ja ko mie uon perso hyvälle nii otin pullanki ihtel-
lein. Siin piällä sellaane rajesokuri ja jukupliut ko ol kovvoo
iha hampulien alla ratis. Ko mää sen satsin nielaasin nii jo
huomasinki jot mie olin puolikkaan hammast eli paikkasen
syönnä. Ol sellaane kolo ylähampiloissa.

On kuulkee tulluna kahtottuu snuukkerii ukon kanssa. Tän-
nää on si loppukilipailun vuoro jot männee just. Pittää koht
männä kahtommaa.

Mie sain vihoin mein kuusenki tyhjennettyy jot vien sen tost
jokune päivä kellarii. Meil on sellaane tekokuus ko mie sille
oikialle uon allergiine millehä mie en ois. Ei iha äkkisee tuu
miälee.

lauantai 17. tammikuuta 2009

JÄLLEEN UUSI VUOSI 2009




SAAPUI JÄLLEEN UUSI
VUOSI


Vanha vuosi raahustaa
on käynyt selkä kumaraan.
Himmentyneen katseen luo
hän, kerran vielä taakseen.
nielee sanat katkerat,
jotka ylös kumpuaa
ja häipyy usvan taa.


Oli mennyt vuosi kova
rautakourin raadeltiin.
Monta pientä kansaa lyötiin


terässaappain murskattiin.
Moni ystävä viholliseksi,
silloin myöskin huomattiin
ja niin maa verta itki.


Surmas tauti, ystävän, vihollisen,
jos ei luoti sitä tehnyt.
Tappaa kylmä, lapsen viattoman,
jos ei vihollinen ehdi.
Katsoo vanhus silmin himmenevin
kuollutta lapsenlastaan,
sydän rinnassa itkee.


Uskoi joskus, vanhuus levon tuo
ja lapsenlapset riemun.
Nuo elämän pikku pääskyset
lähti liian varhain lentoon.
Kuka silittää vanhuksen hiuksia,
kuka hälle silminä kulkee.
Ovat lapset Jumalan luona.

Virkein silmin uusi vuosi
sinne, tänne kurkkii.
Paljon oottaa elämältä,
mitä hälle, se eteen tuopi.
Innokkaana edestään,
tyrkkii hitaan kulkijan,
sille hyvästejään heittää.

On kiire vielä, ei tiedä hän
mitä tuska, saada voi aikaan.
Hidastaa askeleen ripeän
ja pelko kumaraan painaa.
Luulee hän, voimilla uusilla
kaikki julmuus hävitetään
ja maailmaan saadaan rauha.

1-4.1.94 oma silloinkin taisteltiin




Nuapuri tul ottamaa uuttavuotta meil vastaa. Hää toipki
kuohuviinii jot suahaaki ottoo iha kunnolla tää tuleva vuos
ja toivoo jot ois niiko paremp ko eelline.


Mein karvanen oli taas iha täpinöissää ko hää on kauhian
kova männee rakettiloihe perrää jot hyvä ettei mänt ak-
kunasta lävitten. Joka helkutan räiskintää pit haukkuva
ja nähä. Iha ol kivvoo ja myö kahottii se lastenlehva Ma-
dakaskar ja naurettii jot pissit ol tulla hoosuu. Siinhä se
aika män kivast uotellessa. Iha sit viimone kakkune pis-
tettii poskee ja ny rajotettaa herkkui.


Juu, en mie luvant sitä uuvenvuoven lupauksen. Sen mie
lupaasin jot mänen sammaa aikoo makkoomaa ko
miun ukkokii. Hää männee siin 24 aikoo ja mie joskus
3-4 aikoo jot ei mein rytmi mää yhtikäs sammoo tahtiva.
(ei onnistunt kuiteskaa) mie yhä kukkusen yöt.
Senverra kuiteskii jot kaik mitä jooluna söin ihteeni uon
ny suanna puotettuu, juuh.


Mie uon jo kerent tänäskivuon käävä jalakahoitajalla ja
ukko on käännä siel Töölösessä sen lonkan murtuman
kuvauksis ja ottopeetillä. Kohtuukunnossa vaa ei yhti-
käs uo lihaksii täsä lonkasa. Nii on laiha ja pitäs sitä jump-
poo vaa ko sit se tullee ain kauhiin kipiäks. Noo enskuusa
on si taas siä syöpälinikalla se ehtintä. Ko se etäpesäke
siin lonkkasesa vaa sitäs varsinaist syöpee ei viekä oo löö-
tynnä. Ko ei tiijetä mis on nii ei voija hoitoo muut ko kipu-
liäkkehillä.


Miulla on sit se Peijaksen ortopeeti 22 päivä ja mie halluun
ne piikkiset kumpooki poloveen. Pakko täsä on piästä liik-
kumaa ko ukko ei kykene. Mie jouvun mein kauppaset ja
koiruuven hoitammaa.

JOULUN JORINOITA 2008

Mie täsä turiisen kuis mein joolu ny män.
Ko se män viimevuon iha päin rinkkalaa,
ko meil sillo ne ukon tuumoryssikön jutut
viä ihas kesen.
Mite siin mittää järellist suap aikaaseks ko
ko hänel oli see löyvös siin lonkkamaljaasen
yläreenassa ja iha 5 senttii kooltaa.

Mie uattouamuna kannnoin mein keinokuu-
senki takas kellarii ko en ies jaksant niit oksii
vääntee oikiaan asentoon.

Noo tänäsvuanna myö otettiiki takas ja kuuski
hajettii kellarist jo ekaks atventik. Kynttilät
siihe suatii vast parinviikon piästä mut jo uattona
ol iha koristeeti oksiloilla.

Tänäsvuanna myö mäntiiki ekaskertoo plikalle jooluuattona.
Invataksinki olin tilanna ajjoissa kello 13.30 ko ruoka oli val-
miina si 14 aikoo. Mie si hänet ehin hissil suakka tööntee ko
pujelin piraht. Olki auto mööhäsessä ja tulossa si 13.49. Ei ko
takas sissää ja uusiks si sillo.

Myö si paleltii ulkosalla ja mie soittammaa sinne jot missä se
aato oikee viipys. Kuski sanos jot hää tilas mei uuven ko ol-
liit sekottanneet nää mein osotteet. Sama tiällä ja Vantahalla
ja hää sit siel viäräsä paikassa uottel.

Noo ei sitäs aatoo kuulunt vielkä nii sotin si sinne palveelukes-
kuksee ja hää sanoski jot se tullooki 14.17. Mein piti jo sillos
niiko olla rookapöyväs. Noo se tul si 10 yli ja pisti tupakiks ja
tuumi jot on viä 7 minnuuttia aikoo. En ehtinnä harkita ko
jo tokaasin jot aaton pit olla meil 13.30. JÖSSES ko hää suut-
tus ja myöhä oltii jiä iliman kyytivä.

Mie kiiruust ukolle jot tupakki suuhu ja sanoosin kuskille jot
eihä vika siun olluna ko hyö tyrriit siä piäpaikalla. Onneks
hää leppys ja piästii matkaa.

Päästiihä myö perillekkii ja syömää ja kyl ol hyvvee jot nii
paljo jot ol vatta ko patarumpu ikkää.
Sitä si pit vajjuuttaa ennekos piästii niihe makkeitte herkku-
je kimppuu. Meil ain kahvihetken myötä niiko pukki tipahut-
taa lahjat.

Tää olki tänäsvuanna lahjoin pualesta helppoo. Ko iänkirjoi
miul, plikal, poijiille ja plikanplikka saip lahjakorttisen.
Toiselle olin ostanna jo synttäriks pyykkikonneen ja siin ol
mukan joululahjakkii ko ol senverra arvokkaamp.

Mie uon nuihi iänkirjoihi iha kookussa. Ain ko mään nukkum-
maa nii pistän korville ja nukahan si ne piässä. Nostan kuulok-
keet si pois ja seuraavalla kerralla ehin sen kohan jonka vii-
meks kuulin.

Joolupäivän si tul meille poika ja minniä ja vietettii niiko uus
uattone kaikkine herkkusinnee. Jotta ol minnii teht ihanoo
luumuvaahtoo. Hyvä jot ei kiäl männy mukanna massuu.

Ja tuassiisa saatii lahjuksii ja mie ko sain uuven pujelimen nii
poika sitä miul yritti opettoo käättämää. Mie uon näis asjois
iha tumpelo. Miul pittää olla vaa se karvalakkimalli. Jos on
hieno versijo nii ei onnaa.

Joulu tuli, oli ja meni vuuven piästä taas.

perjantai 16. tammikuuta 2009

2008 MITÄ MARRASKUU JO?

16.11 Mie uon henkisä viel.

Mie puran ny olantakkaa ko sitävarteha tää lokki on.. Sillo ko
miun ukko ol siä sairaalasa ja leikattii siis 20 päiväne syyskuu-
ta mie piäsin hänt kahtoo yhen kaverin kyyvillä mut se olki
miun polviloihe mennoo. Hällä nii komia urheiluaato mutta sii-
he olki vaikia piästä.
Helskuta ko se lattija olki jalkakäätävän tasol nii arvatkee ku-
ka jootu tekkee tossyvä kyykyn??? Aiva oikke, tiätty miä. No
seuraavan uamun ko mie herreen nii turvalleeha olin männä.
Helkuta polovet nii kipiät jot vaa näjin tähtilöit. Seuraavan vii-
konloppun miul olki miun plikanpoijaat yökyläs ko olin plikalle
sen ajatsitte luvan. Hää män kahtoo koiruuksii ko hyö kilpailiit
estehilla. Olki mualimanmestaruutkisat.

No mie si pohtimmaa jot mitä mukavoo myö tehtääsii ja si pää-
tettii jot männää siinne Lintsin liepehille kalloi tuijottammaa No
mie heitin miun massuu kourallise pillerii jot polovet kestäs tää-
ki rumpan. Mäntii ens bussilla ja si ratikalla ja kauhii kävelymat-
ka siäl pyssääkil. Perskuta jo siin meinas polovet sannoo sopi-
mukse irti.
No piästii sissää ja kahtottii nuapurin kans kalloi, mut nää ves-
selit sit ratkokkii jottain kilipailuu eli tehtävvää. Kalat ol niiko
sivuseikkan.
Pakko sannoo jot ol vähäse liikoo miun kipijöille kinttusille ja viä
pit männä tonnalsii ja si mää otin lennosa taksin.

No miun ukkone si siirrettii 26 päivä kuntootuksee toisee sairaa-
laa ja mie tietty siä joka päivä kävin ( taksilla hitsi) tai ny mie kyl
valehtelen. oliha mie 3 päivää käymäti kuukauven aikan. Myö-
hä oltii yksviikonloppune mökillä ja kyl mie olin onnelline ko ei
tarvinna köntytä ulos koiruuven kanssa. Senko aakas vaa oven
ja hää pyyhäls pihalle ja myö plikan kans kahtottii raittin kai 12
ossaa kahen päivän aikan ja viä piälle vintsi kootiki.

Sit mie sinne toisee sairaalaa sanoosin jot sit neurolookin ja piä-
nupin kuvausaikoo vois iha nopeuttaa ko hää kerra ny on siä
sairaalasa. Ko hää niit näkysii näk ja juoks karkuu niit tappajii
ni mie haluusin jot kahotaa liäkkeet ja nuppine. No hää siä his-
suksii si harjootteli kävelemmää ja muit askareit ko parranajjoo.

Ja si häne nuppi kuvattii ja perkules jot eiks täsä elämäsä uo
mittää rajjoo. Neurolooki sanos jot hänelt si löötyski lewyn-
kappale taati ai että mikä se niikö on...ju en miekä sitä het tien-
nä vaa ny tiijän. On tää tietsikka sen verran hyvä kone jot siäl
löötyy tietoo ko hakkee. No siihe onneks lööty joku liäke vaa
tietty se onki si ihte maksettava ko taati ei iha altshaimerii ol-
luna. On kuiteskii yhenlaist tementiijaa ja sekkii huononee ajan-
kanssa.
Noo si hyö kävviit meil koton kahtomasa mitä pittee niiko san-
neerata jot ukkoki pärjee. Sänkysee tul osakaijje ja pönttösee
korootus mikä kyl sopi miulki ko polvet yhä kipiät ovessa on
kettinkit jotkas si kilisöö jos hää yrittää ominlupinee ulos.

No mie si jo mänin päivystyksee noihe polviloihe kanssa ko ne
eivätten yhtää alkaneet parantummaa. Ko koiruutta ulos vein
ni kuljinko ois sitä ihteesä olluna pöksylöis. No mitä se liäkär
teki Kele anto lissee pillereit.
Ai nii sellaane mukava juttu jot myöhä oltii nuapurin ja kuskin
kanssa kävääsemäsä Tampereella. Iha ol kunnon syöminkireis-
su... mein kuski on hyvä kokkine nii hää meil pihvit ja sienikas-
tikkeet loihti ja myö akat suatii iha vaa juoruta ja kylhä myö kä-
lätettiiki tää reisu olki si koko lokakuun lussapuolt...

Piäsi ukko kottii 16 lokakuuta ja meil si rollaattori käätöss.. Kat-
tia kanssa hää konkkas iliman ja mie pelekäsin jot hää kuatuu
millo vaa. Sit alkooki kauhii papurisota ko pit niit taksisetelii ja
muit juttui tuassiisa hakkee ja hoivella.
Kävihä meil si ukon soshoitajakkii kahtomasa mis myö männää.
Senverra tää ny si selvens jot mie uonki si 24 tuntii ukon oma-
hoitaja. 3 vappaapäivee kuukauvesa ja toinekorva auk nukut-
taessa. Mie uon aikas kiinni ko ei ukkoo voi pikänaikoo jättääkä
yssin. Tää lewynkappale taati onki siit ilkiä jot hänelle voip tulla
muistihäiriöö (tementian oirehii) saattaap kuatuu apuvälineilläki
liikkuvessa, voimat hävvii lihaksist, ja voip tulla niit totentuntu-
sii näkö- harhoi. Jot jossaki vaiheessa onki si vissii muutto pal-
velutalloo. Ny männää näil evähillä etiäpäin.

Ja si mie kävin jo tuon vasemman poloven kanssa rönkkenissä
ko se alkos tosi-ilkiäks. Jot mikkää ei ois niiko heleppoo ni en
tiettykä suanna siihe sitä kortisoonipiikkivä vaa tää taas pisti
sen jutun männee sinne Peijaksee. Eellisellä kerralla kesti pual-
vuotta enneko sinne piäsin ja hajinki si yssityiselt sen piikin.

Noo mie si soittammaa terkkuu jot halluun sellaaselle liäkärille
joka sen piikin antaap miulle. Ei käy, sanos tätsy jot omalle on
mäntävä. Miehä kärvähin ihas oikiast ja kirjuutin ylliäkärille
jot halluun toisen liäkärin joka ossoo ja halluu miul antaa ne piik-
kiset. No mie mään ny sit ensviikolla uuvelle liäkärille. On kuu-
lemma aika vaikia varotti ylliäkär ko on tyly mut mie sanoin jot
jos piikkivä tulloo ni olkoo vaik jiäpalikka miun pualest.

Mie yritän tään uuven liäkärin kanssa nuit asjoit järjestee jot
jos hää miul kertoo mitä siin palautuspapuris lukkoo ni mie os-
soon sit hälle kertoo lissee.


17.11 talvest ei täällä näy jälkeäkkää mut ny on onneks ies
kuivoo. Ei kanna koiruus nii kauhiast hiekkoo sissää. Mie jo
mitettisin jot jos kerräisin taltee ja heittelin talavella pihalle
nii en män persuuksille ei se nii hätiä ko on pehmustehet
omia mut se ylös noosemine onki si toine juttu. Mie ko ik-
kään siä kelliksin ko kilpikonnane seljällää. Polvillee ei voi
nousta ja muutes ei piäse ylös. Iha ei viihtis nostokurkee ti-
lata, on nääs noit silmäparrei niiko enempikkii ko yks kah-
tomasa. Luulen jot joka ikkunaverhon iäresä muutama.

Het ko ilima on kuivompaa ni polovetki on ikkääku vähem-
mä kipiät. Jot ny ei ies tarvihe valittaa mistää. KAUHIAA
äkkivä koputtammaa puuta.

Mie tiällä uon lukenna näit lokkiloita vaa nii on palajo jot
millää ei kaikkii ehi vaik kuis halluis.


20.11 Nonnii ja si huamen on vihoin se päivä jot mään
sitä liäkärrii tappoomaa ja suap nähä saanko mie sen
piikin si vai en. Noo toivosa o hyvä ellee, sanos lapamato
jot kahotaa kuis akan kääp.

Unhootin ottoo liäkkeet tännää ni ol kauhiin vaikia tuassii-
sa kävellä ja en kyllä ota huomisenkaa vara jot näkköö här
tohtor jot iha oikiast sattuu ja kele jos ei niä mie tempaa-
sen turpoo ja sanoosin muutaman valikoivun sanaasen.

Miun koiruus on tuassiisa pipi ja sil kauhii ripuli ja mie sen
kanssa löntystin viimoyön puol nelejän aikoo ulos arvatkee
jot kiirusta pit ja viä miun koipiloilla.

Ny sais olla hyvät enerkiijat liikkehellä ko mie uattelin häl-
le siis liäkärille sit puhhuu täst laihutusleikkauksestki uu-
vestaa... jos vaik hää olis suopee miulle. Mittää kummem-
poo mie en ny ossoo sanua jot mukavata loppuviikkosta


KUIS JOKU VOIP OLLAKI NÄIN ONNELLINE YHEST
PIKKISEST Kuulkee mie voin. Tää miun uus liäkär oikia
muru vaik olki iha jörön näkööne, kopeloihti sitä polovee
ja käätti siihes kunnolla aikoo. Si hää sanos jot voip siä olla
yläreenassa vähä murtummaaki ja siihes ei si piiki aata
vaa se pistettii.
Hää si sanos jot sitä keinonivelt on paha laittaa ko on tätäs
painoo nuin palajo... No mie kuulkee piäsin vaahtii ja ker-
toosin jot kuis eka yritykses käv. Mie sanoosin jot ny oon
kirjuuttanu sellaasen reklamaatin joka pittääki sisällää miun
koko painonpuotushistoriikin. Hää kysäs jot onkos iha mu-
kan ja mien sukelsin miun laukkusee ja onnellisena ojensin
sen hänelle.
Hää si sen lukas ja kysys jot onks miul oma kappale mie sa-
noosin jot konneella on. No hää pistää UUVEN LÄHETTEEN
MÄNNEE ja siihe viä kirjuuttaa näist polovistakkii tietoo.

Miul vähä niiku tällaane olo. Jot hää ol mukava ja mie jo miet-
tisin jot uskallanko viä pyytee par resehtii uusimmaa ja hää
vaa jot anna miul. Arvatkee olinkos mie myytynnä. Hyvä jot
en iha kaalaa männynä ois raakka pelästynnä koko miäs.

No ko mää lähin nii kävinki si akvaarijosa ja sanoosin siä pli-
koille jot ny tulloo kehumissii ko vissii enemp tulloo niit hauk-
kumissii. Jot kauhiin suuret kiitokset ylliäkärille jot miul hää
hyvän liäkärin antos ja piikkisenki sain. Lupasiit sen etiäpäin
kertoo. Mie uon ottana ny tännää raahallisest jot polvi suap
parantunnoo ja piikki purra.


23.11 Mie en ny tiijä jot iha uskaltaiskoha täsä ies iänee sa-
nua jot polovi on ikkää ku paremp. Ettei mikkää tahi kukkaa
katteelline sit niiku tuu ja potkaase polovee

Mie toissayön kahteelin mein vastapäist puitoo jot ihako on
uhvo laskeetunna mein kentälle ko nii kirkast valloo tul ak-
kunasta sissää ja si mää vast pelästyysinki ko siä kentän
lumes ol kummii kiehkuroit ja ympyröisii Jahka miun sytän
raahottus nii mie huomaasinki jot ol siä kameeramiähetki
paikal. Tekkiivät jottain elokuvvaa vissii. Mustii miähii iso
jookko.

No tännää on si puskennä tuutin tääveltä lunta. Ja kaamij-
jaa kilinää ja kirskuntaa kuulunna jokapualelt siä aaraau-
tooset tekköö parastaa.

Jot kuulkee kyl miun koiruus tykkes iha kaamisat ko piäs
lumen sekkaa siä hää män kiäli muata viistäen persus pys-
tyssä ja käpäälät käv nii vilkkahast jot viuhuna vaa kuulus.
Tää talaven lum on hänest ain yhtä ihanoo.. mie en ny nii
kauhiist viä tiijä sitäs ihanuutta ko miul on ain se peleko
persahukses jot kuatuusin... jos niin kävis nii mie si siä oli-
sin hukas ko en piäse ylös. Polovillee ei voi männä ja mite
sitä näil miseliinel muutes piäsee ylös.


24.11 Ny mie si vejin miunkenkiin piälle ne nastapiikkiset
jot en kuahu ko aurasiit jalakakäätävät ja si ne onki liuk-
kahat ei uo hiekkoo (ois pitännä kuiteskii siästee ne latti-
jalta keräätyt) Aurasiit mein kavun nii autooset hukkus
lummee. Herraane aika pualmetrii lunta.
No ei minnuu häirihe ko pysyn pystyssä. Mistää ei kuulu
mittää mut ei ny viel ehtiskä kuuluu vaa malttamato ko
oon nii het, het miulle.
Mie iha vaa kuiskaan, ei kerrota iänee, mut miul vielkin
polovi parempan. Jokoha sitä jo uskaltas alkaa toivoo koht
pittää lähtä ulos koiruuven kanssa jot mukavoo tiistakkii
kaikil.


26.11 KUULKEE MIE UON KAUHIIN HÄMMÄSTYNT
ko mie uon ihmetelt jot miks miun talavihoosut on niiko
puttoomisvuaraasa kokos aika. No mie ko tulin koiruuven
kanssa sissää ni mänin vaakalle. Höh miult on lähtennä 5
killoo hölkkäämää, ottant iha ritolat. Ja siit kohast ko mit-
tasin jos joillaki on sellaane ko vyötäärö (miul ei sellast uo)
mie mittaasin nii 5 senttivä ol kans kajonnu. Mite ne ny
silviisii. Miehä en uo ees viä tehnä sen etiä mittää. Vai jokos
se lähete vaikuttoo vaik mittää muut ei uokka tapahtunt no
ei hätiä en mie heijä perrää itke ja jos joku löötää nii pittää
saap. Ei tarvihe palauttaa. Mie kiitän ja pokkaan.


30.11 Onkoha miust tulluna joteskii kauhiin tylysä muija ko
vaihteheks on 600 rammoo lähtennä hilpottammaa. Vissii
ehtii niit aikaasemmin karanneit killoi mie iha mittimmää jot
ko mie painoin vähäsaikoo takaperin 134.4 killoo nii äsken mie
painoin 128 killoo tasa, jot en ymmärrä vaa tartteeks kaikkee
ymmärtääkkä mie vaan kysääsen.

Ja sit toisee asjaa. Myö si eiles mäntii poikoo ja minijätä kah-
tommaa. Mie tilaasin si sen invataksin mei 13.00 reikä, reikä,
viemää ja 17 hakemaa si käviki ilmi jot Kirkkonummi ei kuu-
lukkaa tän maksusopimukse piirii. Jot siin Espoon ja Kirkko-
nummen rajal katkee ja siit etiäpäin maksettaa ihte. No siit ei
uo ko parkolme kilomeetriä jot nou hätä. Joo meil si soip pujelin
7 vaille 13 ja sielt kysyttii jot kuis tarkkaa tää invataksi on jot
riittäskö sellaane varmaritaksi. Ko muutes jootus uottamaa pual-
tuntii lissää. Mie sanoosin jot yritettää eihä sitä muutes tiijä.

No myö männää uottamaa si alas ja ihmetellää mis aato. Ol
ajanna pihhoo joka meil niiko toises kerroksesa. Mie sen hajin
ja si myö vääntäyvittii sinne kyytisee. Ukko etupenkille ja mie
taakse ja tooli sinne konttii. Ja mänöks..herramu jee mut minne.

Häne navikaattori ei si löötännä sitä kohetta, ei millää. No
hää soittammaa ja kuulki sit jot Kirkkonummelle männää.
Olivatten unhottanneet sen siihe kirjuuttaa. Kato, kato si
jo löötys karttaki ja iha lähettii uuvestaa ajamaa. Siinäs Kirk-
konummen rajal si pistettii poikki ja hää napahutti uuvestaa
mittarin kääntii. Si myö ajettii vaihteheks harhaa ja soitto
pojjaalle ja hää sanos jot kyl sitäki kaatta piäsee. Noo löötyhä
se ossoote ja ei olluna meil kallista ko maksokii vaa 13.80 eu-
rii tää kirkkonummen pual. Mie hälle sanoosin jot si ossootki
hakia meit siel kummasti takas.

Myöhä si herkuteltii ko ol sitä ihanoo mutakakkuva kerma-
vaahon ja pakastemansikoihe kera ja jottain soolasta lisäks.
Si kaheltii hei reissuviteoit sielt Afriikan savaarilt ja muilki
reisuilt. Tul taas kauhii miel jonneki vaa enhä mie piäse jot
mitä sitä ies haaveiloo. Ukko pyörätoolissa ja mie kompura-
jalkaane juu hyvä sahvaaripariha myö oltaski.

Invataksi ilmoottiki 6 minnuuttia enne jot hää on sillo peril.
Ja ny tulki se oikii auto ja ukko saip istuksii toolissaa. Se tu-
omatka ol hankaala ko kurvissa sattus lonkkaa. Noo myö
hajettii sit espoost toine matkustaja jokas män Herttoniemee.
Mukavastha tää kimppane kyyti män. Juttelemine ol vaa vä-
hä hankallaa ko hää ol unohtant kuulolaittehen kottii. Tää olki
niiko eka huvikyyti meil.
Ol kuulkee kiva jot ei ain poijjaan tarvihe ajjaa kahtakertoo
iestaas. Miul olki mein koiruus nuapurisa hoivosa silaikoo ei
tarvinna olla yssin ko hää on jo tottunt jot ain on joku koton
ja nuapuri onki melkee ko toine koti hälle. Siä on sapuskat ja
lelut ja namupalat ko hää siäl paljo on olluna.

Loppuilta mänki si kahtellessa laskettelluu ja nii muutes männöö
tännääki koht tulloo sitä pujottelluu telkusta.

2008 JA SYYSKUU SAAPUI

2.9 HERRAANE AIKA KO MIE UON VÄSY. Voisko joku lait-
too miul ison säkkisen voimoo ko täst ei tuu ny yhtikäs mittää,
ei nii mittää. Mie nukkuusin vaiK 24 tuntii vuorokauvessa ja
sekkää ei riittäs.
mie uon saanna tännää senverra aikaaseks jot tiskit vaihto paik-
koo.

Juu käväsihä ukko tännää siä syöpikse TT-kuvis jot hää ei ys-
sin mene ennää minnekkää ni siä mie olin mukan. Kottii ko piäs-
tii nii keitin meil puuroset ja sit no ooha mie juoksuttant miun
karvast ulkon ja tua satteen sejassa mäntii hilipeetä ravvii.

Oottako työ koiruuksien omistajat huomanneet sellaasta kum-
moo jot tää kakkipaikka on hajettava viimosen piälle. Hittiläi-
ne ko tännääki tua vessatteesa kierittii nii märkäses ruahos jot
ol jo käry tulla nuppisest.

Mie en oo muutes kertonna kuis mie ekan kerran sain muis-
tuutukse jot miul hiukka on liikoo tätäs elopainoo. Usokaa pois
mie uon joskus iha laketellu mäkkeeki mut sen harjoottelun al-
lootin si tuolt vissii pienimmäst mäjest mikä tosa Vihin tiän var-
rella on.

Siä ol sellaane lainaamo jot vuokraasin si miul kamppehet. Juu
monoosetki ol kauhiin suuret ko miul nii komiat pohkehet jot
piänemmät ei mahtunna. Ukko neevos jot mäne yssin siihe ank-
kurihissii ko on helepompi jiähä poikkee. No mie hilaasin ihtein
siihes ankkurihissii ja mänöks, mutta....kesen mäkkee se helku-
tan hissi pysähtykkii. Miun takan seuraavasa ol par poikavii-
karii ja toine ilimootti jot se on ton lihaavan akan vika ko hissi
hajos... jösses mie olin hissist puota ko repeesin naurammaa.

Poikain peräs ol miun ukkoin ja hääki hihitti siä nii jot sukset
ol männä ristii. Noo onneks olki vaa sähkökatkoone jot piästii
liikkeelle ja miunki kunnia joteski säilys. Noo mie kyl ehin sen
tuhoota montkertoo sen päivän aikana. Uatelkaa ko mie tejin
niit ilmalentosii niiko uimahuppeejät ikkää vottii etiäpäin paril-
la kiertehellä ja mahalasku. Niin hauskaa miul ei olluna ollu vuo
sii. Mie si ostinki ihtellein oikian kokooset monot ja muut väli-
neet kans.


4.9 Miulla ei sit uo missää mittää vikkaa ko " korviin välissä "
mut sehä ei uo mittää uutta. Mie eiles olin siä ortopeetillä Pei-
jaksessa ja hää sanos jot polovee ei uo mittää muuta hoitoo ko
ne kipuset liäkkeet, kortisoonipiikkiset ja sit se keinonivel. Vaa
sitä si ei voi laittaa jos ei sua painoo alas. huah... mie hänel tari-
noihmaa jot oon yrittämäsä siihe mahanohiitusleikkauksee. Hää
sanos jot yrittäkkee kiirehtii. Miten sekkii si onnistuu Miun tä-
näspäivääne liäkärin soitto kertos jot ei oo nuis kokkeis vikkaa
ja lähete on jo lähtennä.
Erehty kysymmää jot mites miun vointi no mie siihe jot iha ih-
mettelin viimoyön ko unohuusin ain vällee henkittää jot onkos
tää sitä unapneaa ko läski mie uon. Ja hää sanos jot juttele sit
sille enterolokian erkoisliäkärille. Oukkei jutellaa. ja sit mie sa-
noosin jot miul iski vaemmalle pualen kumma särky jot alkos
niiko ala ja ylähampirivist jatku siit korvien taakke ohimoihi
silmäntaakke ja pual pääkkii jot ei kai miul iskennä ny se hel-
kutan mikreeni. Sehä miul puuttuu ja ylleesä piänsärkyne.

Hää sanos jot voip ollaki. KELE. Ei ies liäkkeet auta Sitä mie
täsä mittimmää jot kuis mie kaik pipiset kerreen ihteeni. Toi-
set kerree rahhoo tahi postimerkkilöit Noo pittee viijä rontuk-
ka ulos ja männä sänkysen pohjalle kitummaa jospa se siit läh-
tis matkoohinsa ko mie vaan makkoon.


12.9 Se särkyyne jost mie kertoosin olki sit kauhii kesti mont-
päivee ja mie si maanatakina mänin sinne Ruskiisuon päivys-
tyksee ko hampist ain tällaane tutkimus alootettaa. KELE siä
olki paikan alla reikäne ja hyö sen si avaasit ja mie mänen si
jatkoille jolleki yssityiselle ostosetelin avulla.

Se ol nii kipiä jot hampait ei voinna purra yhtee. Ny jo helot-
taap mut mie makaasin montpäivee kuulokkeet korvil sänky-
sä. Ain ko olin ylhällä tai liikkeessä alko särky.

No tähä sammaa rytinää mein koiruus alkos ripuloimaa. Vis-
sii hää pyys ulos mut nii viehkost jot mie en ymmärtän. Jot ko
mänin vessaa ni siel olki pisut lattijalla. Mie mänin etteisest
hakemaa jottain ja astusin paskoo. Ei ko matto kaapitua puh-
taaks ja heitto parvekkeelle. Si mie allootin kylppärin lattijan
pesun. arvatkee kenen nuppii koski Aiva oikke miun.

No myö juostii ( luje lyllerrettii) ulkon ja vällee mie pesin kylp-
pärii ko hää vähäsvällii pasko ja pisu. Meil sellaane lemu jot.
Koiruus tuliki toskipiäks ja alkoki keskiviikkoiltan jo sittuva
verta. Mie tietty jo hänet vaihteheks hautaasin vaa plikka tul
torstakina käymää ja sanos jot ei hätä viä. Myö si ostettii häl-
le kunnon liäkkeet ja ny on eka päivä ko ei uo ripuloinu.

Si myö ukon kanssa käätii siä liäkärillä ja kokkeet ja kuvat ol
hyvvii vaa ny hää männeeki piän magneettikuvvaa ensviikol-
la. Nuppisessa on jottain vikkoo ko hää unohtaa ihas kaiken.
Vaeltelloo unissaa ja silviisii. Mie en taho uskaltoo nukkuva ko
en tiijä mitä hää milloki keksii. Ja jos nukun niän painajaisii.
Toissayön hää pisti tupakiks ja meil ei olla koskaa poltettu
sisällä.

Tännää mein piti lähtä mökille vaa hää pistikii jarrut piälle ei
luvanna lähtä ja mie olin kuskinki jo hommant. Hää on ny täl-
laane känkkäränkkä.
No tul kerran luvattuu myötä ja vastamäjes nii sit männää
par askelta etiäpäin ja vällee tullaa rähmällää takasipäikkee
ei pitäs valittee mut ko tänne on nii heleppo ja si tuassiisa jak-
soo.
Ja hää hois sillo minnuu ko mie olin syöpäleikkaukses ja ma-
kaasin vaa sänkyn pohjal ja mittää ei kärsint syyvä sitä myrk-
kyvä suonee pistiit. Hää sillo miul kaikkee hyvvee kanto jot ies
jottain oisin saanna sisäl pysymää. Ny miun vuoro. Kyllä se täs-
tä joskus ilokski muuttuu mie uson.


14.9 Koiruus alkaap olla kunnossa jot helepottaa ko ei alva-
riisa pijä kylppärin lattija peseskellä. Si kaheltii vissii kummal-
lisimpii vormuloit mitä ollaa nähtynä. Kimi 14 ja Hamilton iha
15. Siin meillä huomenna hirmuuset kisat tiivossa ko sitki on
kuulemma veskeli.

Mie täsä uon heitelly papureit roskii ja sattus tällääne ohje käs-
sii ko plikka on joskus meil kirjoottanu ko ovat lähtenneet rei-
sulle.

SUURPETOJEN HOITO-OHJE -

HEINÄÄ VOIP ANTAA URAKALLA - JÄÄKAAPISSA VESI-
MELONIA, KURKKUA. ANNA VESIMELOONIA 4 CM KER-
RALLAA. KURKKUA VOI VIIPALODA . 5 CM PÄTKÄ JUUS-
TOHÖYLÄLLÄ 8( höylä on kiinni kurkussa)
- TÄYTÄ JUOTTOPULLO
- SIEMENIÄKIN VOIPI ANTAA KIPPO TÄYTEEN

Muista paijata molempia marsuja 10 minuuttia erikseen ja
etenkin sylissä. Sohvalle nukahtaminen marsu sylissä ei ole
kiellettyä (koemusta on) Musta on Tusetti ja ruskea on
Roosa.
Ai niin laula niille " varrella virran " kaksi kertaa illassa. Hy-
vä biisi. Kertosäe kovalla äänellä. T. ME

Mie kerron mein kokemukset elukois si toiselkertoo on sen
verra pitkä juttune. Kaikille oikke mukavoo sunnuntakkii.



22.9 HALLOO KAIK ! Mie tarvihen kauhiist teitin appuu.
Oliskoha joku nähnynä jossaki se OFF/ON nappuulan. Jos
niiku näjetten nii pistäkee pois piältä. Miult loppuu voimat
ihas kokonaa.
Mie si jootusin 14 päivän lähtee Marijan sairaalaa. Äitys nii
kipuseks tuo miun vasen kylyki jot ei auttanna ennee mik-
kää. Siä mää sittes istuksin 16 ettiinpäin ja kävin vällee
keukokuvissa ja oliha miun kimpussa se itikkakkii vaa ko ol
ulkomualaine nii iha ekalla saip viis putelii irti. Mie en sili-
miän ollu uskoo ja lupaasin ristinki vetäst seinää.
Si mie kävääsin antamas sen pissinäätteen ja iha hoitajiin
huoneesee ilimootin jot se siä on. Sit alkokii se helkuutan
uottamine. Mie vissii kaik muut asennot kokkeilin vaa piäl-
läin en seisonna.
No kuhtu liäkär miut sissää ja niit kokkeit si kahtel. Ol vähä
tulehusarvoo ja jottain muutaki ja sit ei löötynnä sitä siissi-
näätettä. Olliit kele sen hävittänneet. Kauhii kuhina ko ehti-
vätten ja lopulta käväsiit sanomasa liäkärille jot ei uo, ei.
Ja mie si tuassiisa pisulle. Ny pijin kiposta kiinni henkeni
kaapalla ja sen sit otti huomaasa hoitsu. Ja tuassiisa uotettii.

Noo pualetoistatunnin piästä mie si kuulinki jot seeraava
ossoote onki Meilahen sairaala. Miun kuski käätti siin välil-
lä miut kohveella. Miun massu alko huutoo jo halleluujaa ko
ol nii näläkä.
Hittilääne hyö nykäsiitki miut sisälle sinne polille ja vaatteet
pois ja sänkysee. Miul sit yöl tehtii se kerroskuvane ko siin
pisinäättehesä ol olluna verta. Miulle si tippa pistettii ja vast 6
pistokohta onnistus. Hittilääne jot mie uon mustelmil.
Arvatkee mist si otettii laprakokkeet. Jalakapöövästä ja se kyl
si tuntus ja sinneki 3 reikee. Noo mie si piäsin parin nestepussin
jäläkee uamulla 7.30 kottii ja yhtikäs viisaammaks ei tultuna.
Mut kivvii miun munuvaisis ei sit uo jot onha sekkii ies jottain.

Ihan yssinkertaane ei olluna tää miun reissu ko miun ol han-
kittava siksaikoo meil kotimiäs. Ko miun ukol ny on olluna tos
vaikiaa. Olikii ravanna eestaas koko yön ko mie olin poissa. No
mie si kottiuvuin ja yritin siin nukkuva vaa ei siit mittää tult ko
ukol ol vaahti piällä. Kyl myö si jossain vaiheessa tirsat otettii.

Vaa seuraavana yön hää si ihas kokonaa sekkoili. Luuli raukka
jot hänet yritettää tappaa. Ja siin rytinäs putos lamppu toolille
ja olki syttyy ihas tulpalo. Ko tooli ol puuta ja kuuma lamppu siin
piäl. Mie si onneks haistoin palaneen puuh hajusen. Si hää hiljen
jossakii vällee yöst ja myö nukuttii.

Mie uamulla hälle liäkkeitä vein ja hää yritti vessaa vaa ei jala-
ka sit sitä kestäntkä. Mie si autoin hänet sinne ja takas sänky-
see.
Myö si nukuttii aikas myöhää ja miun poika tul asentaa meil uu-
ven palohälyttimen ko eelline hajos. No mie olin si soittanna tost
ukkosen kipusest liäkärrii nii hyö käskiit tilata ampumalanssin
ja Marijjaa häne kanssaa ko se jalaka pit kattastaa

Niihä mie si tejin ja myö sinne kaarattii ja istuksittii mahotto-
man kauva uottamasa liäkärrii ja si kuvvii ja tuassiisa liäkärrii.
Tuntuu tää elo oleva vällee pelkkää uottamista. No sit liäkär
kävi sanomasa jot myö lähetääki Töölösen sairaalaa ko siin syö
päsen etäpesäkkeessä onki vissii murtuma. Hää jootus vaitaa
sairaala vaattehet piälle ja sit myö uatettii vaihteheks ampu-
malanssii. Tulha se viimoin ja sit körötettii.
Töölösesä miut istutettii aulasee ja ukko vietii takavasemmalle.
Hyö sit vällee käväsiit urkkimasa lisätietoi ja parin tunnin piäs-
tä mie si piäsin kahtoo hänt ja vihoin kottii. Siin vaihees mie olin
jo ihas puhki ko melekee parvuorokautta tul valavottuu.

Mie si nukkusiki melekee vuorokauven putkee. Töölösest sanot-
tii miul jot ukon papureit kasataa ja sit piätettää mitä tehhää ja
missä. Senverra viä jot hänet si eiles leikattii ja tekoniveltä tul
lonkkasee.
Kahtomasa hänt kävääsin eiles ja tännää ja huomenki aijon. Jot
se OFF nappula jos ossuu tein etiä nii pistäkee hitos se kiinni.
Pittee hiukka suaha henkittää enneko jottain tuassiisa sattuu.

Sit viä niiko loppukanneetiks jottain mukavoo... meil tul 15.9 ekast
rehvist 47 vuotta täätee jot ollaa myö yhtee niitatut nykysee. Täl-
laane ol niiko miun viikkone Mittää ei oo kuulunna siält Meikusta
sen ento..jonku tiimoilt. Onkoha koko papuri ies männy sinne ol-
leskaa?

25.9 Ei ole jaksamisesta enää kiinni. Tämän päivän uutiset on
olleet sitäluokkaa että ei enää ole edes haluja jaksaa. Soitin meik-
kuun ja kysyin lähetteestä ja sain vastaukseksi jotta on hylätty
ja tieto mennyt omalääkärille, joka ei ole siitä tiedottanut. Ensin
pitää mennä Laakson laihdutusryhmään joka alkaa vasta ensi-
vuoden puolella. No ei onnistu multa olen jo yhden käynyt. Toi-
sekseen nyt ei kyllä enää maistu ruokakaan.

Mieheni on sairastunut kaiken tämän lisäksi keuhkokuumeeseen
joka kerrottiin tänään, vaikka kuvat on otettu jo tiistaina. Nyt
olen niin loppu, jotta kahvikuppi kilisi hampaita vasten kun täris-
in.



torstai 15. tammikuuta 2009

OLLAAKI JO ELOKUUSA 2008

Alakaa 6 päivääsestä.
Ihas melekee viä uo henkisä vaik astma miuta kauhiist yrit-
tää tukehuttaa laavantakina iski kipune kurkkusee ja si sun-
nuntakina alkokii kauhii yskä. Oli kele laskeetunna se kipu
sinne henktorvee ja siit onki lyhyt matka keehkoloihi. POKS!
NAPS! POKS! MIE UON KO POPKORNITEHAS.
Mie uon si imennä piippusta ja syönnä kortisoonii ja miul nii
kipiä selekä ja kylet jot pahhoo tekköö. Meinaa vintti männä
pimiäks ko yskiip ja oksentoo yhtaikoo. No mie hajin tännää
puollitroo miun astnaatikon yskäliäkettä. Kele jot sitä ei si saa
yhtaikoo käättää miun yhen uamuliäkkeen kanssa. Se pittää
pistää ny taavolle jos kykenen

Mitäs kummoo miul muuta on tapahtunna.
No sen mie ainaski voin kertoo jot tännää mie itiksen gikan-
tista sen soittopelin miul löösin jot kirjoojen kuuntelu on pe-
lastettuna etiäkipäin. Ei olluna ies kalliskaa

Muutes miun koipikkaa ei si tokennukkaa täl piikil. KELE on
yhtkippee ko enne piikivä koht pittää ottoo ukon apuvälineet
miun käyttöö.

Ny vihoin tul nuapurikkii mualta ja piästii normaalii elämää.
Mie mään häneluoksee uamukohveelle jahka tokenen. Eiles
hää veipki miun koiruuven ulos ko mie tääl makaasin säkyssä
ko ikkää karusellis. No mie si koiruuven hajin iltapäiväl varoo-
vasti jot en kokosaikoo yskinnä. Hilijaksee kulin ko ois olluna
ihte paskat hoosuissa.
Ko ei miun koiruus hyökäänä ovelle haukkuven nii mie jo luu-
lin jot hää ol päättänt muuttoo uutee kottii. No selvishä se jot
hää just olki suanna herkkusen poskeesa nii hauku ny siin tai
kipitä ovelle. Ol parempoo tarjolla.

Huomenna suanki taassiisa vaa muata paitti ulkoilutukset. Ko
tännää kauppaset koluttii
Olikoha viä jottain väi lähtisköhä viemää rontukkaa pihalle
jot hää ei lirahuta kintulle.


21 elokuuta AATELKAA miul si enstiitakina on liäkär. Mie sit
sitä massunohitusleikkausjuttuuki ehotan samalla. Mut se on
ikävee jot minnuu ny koskoo vasempaa kylykee ja mie en oik-
ke tiijä mis vika Miul siä on usiamp eppäily jot kahotaa mikä
niist isköö kiinni. Joko miun tivertikkelit on suuttunna tai si on
munuaane vihoin prakanna tai se helkutan kivi on sinne tuas-
siisa iskennä. Se miul on usiamman kerran ollunaki ja on kipu-
nen juttu. Ei sua nukuttuakaa ko kokosaika kärventää kylykee.

Sit mie uon yskinnä nii kauhiist jot kipunoi ja ihas pillerii joo-
tusin poskee heittämmää. Nuapurikkii män tuassiisa mökillee
jot ei uo uamukohvepaikkaaka jot iha on ite se keitettävä ja ei
se sit nii hyvvee uo.

Mut iha mukavooki on sattunna mie löösin uuven dan roowin
jot on tuassiisa mitä kuunnella.

Meillä män yö ihas pipaariks ko mie en suanna unta ja mikä
kehveli pisti ukonki ravvaamaa iestaas koko yön. Ainaha se
nukkuu vaa ny ei. Yritä siin sitte nukkuva ko hää tulloo viä-
ree höpäjämmää. Mieki nukkuusin si 10 yhteetoista ko sit
tul plikka mein kämpää siivoomaa. Arvatkaa keinuks miun
mualima ko mie noosin ylös. Juu keinu se ko oisin laivasa ol-
luna.
Jot ei miul nii kauhiist mittää kuulu ko uon olluna vaa petin
pohjalla vaa on siält pakko hilata ihteesä vällee ylös.
Mie olin tännää nii ahkera jot kävin iha kakskertoo aputee-
kissaki juu ko unoohin oman resehtin kottii ni ol ne unijutut
pakko hakkee eriksee


23.8 Mie olin ukon kanssa tännää liäkärillä ja hää sanoskii jot
ne häne sekkoilut niiko kohveenkeittämine leivänpaahtimella
vois johtuvakki yhest liäkkeestä ja se vaihettii. Jot mie si vissii
uson nukkuva rauhasa ko ei hänt tarvihe vahata.

Mie just eile olin ostant 100 pillerii niit liäkkeitä ja tännää pitis
hakkee si nää uuvet tilalle Nonnii mie juoruusin nii kauvan ny
tuol meses jot tää jääp ny täs jot ei koiruus kuse kintuille ko
ulos pittää lähtä.


27.8 HERRAANE AIKA TÄSÄ ON OLLUNA MIUL VAAH-
TI PIÄLLÄ! Eile mie olin si simmuliäkärillä ja taksilla mänin
(en mie oo laiska, enhä) Ehin ihan katella niit simmuklasei en-
nekos se liäkär miut sissää komens. Jukupliut jot mie uon kal-
lis akka, pakko myöntee.
Noo kaikkiin tipploloihe jäläkee hää sanos jot kyl mie viä nä-
jen jottain ja vuuven piästä uuvellee. Mut suap tulla aikaa-
semmi jos näkö hiipuu vaahilla. Miul se kaihi. (mitä miul ei
olis)

No mie mänin kuluttammaa aikoo kohveelle ko miun tum-
makommee kuski lupas tulla hakkee. Ihas olin nukahtoo ko
nii kauvan jootusin uottaa.
Plikkaki siihe soittammaa jot hyö jootusiit viemää hein Kös-
sin elläinliäkärille ko hyö sen löösiit huoneen lattijalta iha
kanttuvei. Oli sit jootunneet lähettää kaniparan kaniloihe
taivaasee. Ol joko kivvii munuvaisis tai si syöpäkasvannaine.
Jot ei kantsinu ennää hoitohommii ko ois vaa muutaman vii-
kon korkeintaa saanna lissää elinaikoo. Kössi ol vaa 2 vuotta
vanaha jot kovvaa ol tieto plikanplikalle.

Tännää si miul oliki se liäkärkäänti siä terkusa. ja mie hälle
lujettelemaa kaik miun vikaset tai annoin ne iha papuril. Sii-
he keukoloihe, nieluu ja tikkeleili hää antos si antipijoottia ja
sano jot niil pitäs hoituva. Sit hää määräs kokkeit ja pissinäy-
tettä ja arvatkee kuis monta reikee mius taassiisa on. Kele
jot kauhiita ko ei suonii ennee löövä ko ovatten männeet läs-
kilöihe sekkaa piiloo. Viis reikee kolome toises ja kaks toises
ja par vaivasta tirahusta saivatten kauhiil työl ja kahel hoi-
turil.
Ja sitte myö alettii se keskustelu siit meikun mahanohitus-
leikkauksest ja lähetteest sinne piäkepulille. Mein jupinat
män niiko tätäsrattaa. Pistin tiijot lapulla häne kopraa ja sa-
noosin jot lähete tonne pitäs suaha. Jot kaik keinot on niiko
jo käätetty nii hää kysymää jot onkos niit pillereit käätetty.
Ko niit on hyvvii uusii. Mie sanoosin jot en halluu ennää yh-
tikäs lissää nuit pillereit ko niit on jo ennestää vaik kuis paljo.
Hää jot nää on hyvvii. Mie, en halluu ripulii ja toiseksee ne
ovatten kalliita jot hunajata maksoovatten. Hää tullee se
leikkauski kalliiks. Jot pillerit halavempaa. Mie jot ei tuuk-
ka ko piäsen kunnallissee ko täätän ritteerit. On uhkaama-
sa tiapeettes ja painoiteksikkii on melekee 51. Si hää sannoo
HYVÄ ON MIE KIRJOOTAN SEN LÄHETTEEN ja mie iha
sekopiänä lähen ulos ja sinne lapraa. Jot täsä ny si vaa uo-
tellaa kuhtua sinne meikkuu.

Si mie hilppaasin nuapurrii ko miun koiruus ol hänel. Hää
veipki rontukan pisemmälle lenkille silaikoo ko mie olin tuol
liäkärillä. Si myö kottii ja vähäsaikoo ja mie viel lähin miun
jalakahoitajan tykö näit kantturoit hoijattammaa. Taas on
jalkaaset silijät ko mukulan pylly. Jot tällast miul ny kuuluup.
Vaihteheks iha hyvveeki

HEINÄKUUN 2008 POHINNAT.

Vähääse niiko meist tietoo ni ettei huuli mää pöörälle
ko mie ihan oikiast hyppeen tätäspäivee kirjoottelee.

Mie ko vähensin sairastamist nii ukko si allootti. Myö
rakennettii elääkepäiviiks mukava mökkikii jos voitas
olla nii ei ny sit voijakkaa. Ensi tää työhullune saip sät-
kyysen ko hänet sanneerattii pihalle ko ol toiseks vana-
himmainen. ( no ol siin miunki sairauvet osasyyn )siis
siihe masennuksee ja hänelle iskikii oikee kunnollinen
masennus. Ja joutukkii si työkyvyttömyyselläkkeelle.
Ei olluna onnellinen. Miek ko piäsin sille nii olin tos-
hyvilläin.
Oltiiha myö montkuukautta siel mökil si putkee ja iha
ol kivvoo. Sit tul ne pimiät ajat ja siä ol pimmeetä ko
mustasa purukisaa ikkää. Tammikuusa 2004 muutettii
takas kaapuntikottii. Jösses missä lumpyräkäsä ajettii
kottii ja mittää ei näht, ei tietä ei ojjaa.

Mein silloone vanaha koiruus alkokii sairastellee ja hää
si piäs siine koiriin Kaarisillalle nii mie kuulkaa mänin
ihas sekaasin. Miun hyvialkant laihutusputki lopahti sii-
hes tykkänää. kakskuukautta iha jokapäivä ol miul 300-
700 rammaa niit litskui hetelmäkarkkii nokan alla ja ne
män noppeella vauhilla tonne nokan alle. tietäähä sen
kuis miun kävi. Siihe tyssäs sekkii laihuutus kokonaa. Tul
korkoin kera takas mitä ol puonna. Mie si taas istuksin jiä-
kuapissa ihas kiitettäväst ja tää jatkuu No tul siihe kark-
kihommoo si vihoin loppu ja mie sain plikalta uuven koiran
joka minnuu viäp ulos. Hällä niit akiliittikoirii ja tää ol niiko
si eläkeläine ja valamihiks kouluutettu. Ny jo 10 vuotias
herra. Niin on ihana poika.

Mie si vällee oon potent selekää ja polovii ja noit ruoka-
aineallekijjoita iha kiitettävästi. Mut viimekesä si rojahuttiki
meil uuven ikävän assiin. Ukko alkos pottee lonkkaasa ja se
muuttuski ain vaa kipiämmäksi. Terkun liäkärillä myö kää-
tii ja ain tul niit kipulääkkeit eikäs mittää appuu. Sit mie joo-
lukuusa hermostuusin ja kiijjätin ukon yksityisee ja siit al-
kooki kauhii rumpa. Hää koppuuttel ja lähetti meit makneet-
tikuvvaa ja sit soitti jot keuhkokuvvaa, ja sit hää pisti nää
kaik papurit töölösen luutuumoryksikköö. Siät si soittiit ja
ukko sinne verkokkeisii ja TT-kuvvaa ja lonkast näätettä
luusta ja tään vuuven alkuu si syöpälinikalle ja nii vaa tul
seleväks jot hänel luuraa se syöpäne jossaaki. Missä ei tii-
jetä viä. Etäpesäke ol siin lonkkaluun kupin reenassa. Ar-
vatkee tekikö miäl männä vetäsee liäkärrii turpoo... no juu
mie pistin ommaani par kakkuva niiko lohutukseks.

Elikäs mie syön pahhaa mielee ja ahistuksee. Se ei uo mik-
ää syy syyvä mut selitys siihe miks mie kannan nykysee
tätäs mursun roppaa. Jot täsä ny mein merselitykset ja se
viä jot mie oon ukon ommaishoitaja ja miun pitäs ny suaha
vähääse painoo pois jot jaksan ko voimii viä enempi tarvit-
taa.

Mittää kummempoo ei oo tapahtunna mut, noo oltiiha myö
kyl mökillä jot se ol ihas kivvoo ja mukavoo. Rilli kuuman ja
juomaa kulus iha kiitettäväs Ei en mie ryyppee vaa ihas vaa
maistelen vähäsen
Meit olki siä mie, miun ukkoin ja plikka ja poijaat ja kolome
karvas kaverii. sää vaa ol vällee kehno pualeene ko tul vettä
ja tuassiisa vettä Poikiin piti nukkuva teletassa vaa yöl pual-
kahentoista aikoo kuuluvatten hiippaavan sisälle. Ol olleet yön
iänet heille liikoo. Kaapuntilais mukulii eivätten uo tottuneet
näihe mualaismaisemiin iänii.

No miun pitäs teil kertoo yks hupanen juttu. Mikä meil yks
uamune pual kuuven aikoo tapahtus. Mie herrään kummaa
iänee ja kahon jot ukko toohuu jottain keittiön piässä. (meil
tupakeittiö) Juu hää on kahvetta keittämäsä ja just sitä ronk-
las piälle vaa ansolla ko se keitin olkii leivänpaahin. Perkules
hää ol ne porot sinne tunkassu ja sitä yritti sit piälle. Mie hät-
tii juoksin. Porot kaahoin tiskilavuaarii ja putsaasin sen leivän-
paahtimen. Pistin varmuuvenvuoksi viä kuappiin. Ja siirtyy-
sin uuvellee sohvalle nukkumaa.
Ukko hilppas tietsikalle ja pisti sen piälle. Mäni johoski sivulle
eikäs piässy siält poikkee. (olikoha hää sevonnu) Sit män rop-
laamaa tulostint ko se ei olluna toiminnu aikoihi. Ei tullu virtaa,
ei.
Mie hänet si sänkysee sysääsin. Ja mänin ihte sohvalle uuves-
taa. No hää si koht män tupakille parvekkeelle iliman tupakkii.
Kävi viä uuvestaaki tupakilla, eikä etelleekää olluna sitä tupak-
kii. Huh! Sittes hää män uuvestaa sitä kohvetta keittämää. Pis-
ti sen piälleki vaa ei mittää tapahtunt ko mie kysääsin jot lait-
tokos vettä. Ol kuulemma laittanna. Ja taas mie noosin ylös. Ko
mie en olluna kuullu raanan olleen auki. Juu ei ollukkaa. Oli po-
roset niiko siä vessäilijössä.
No mie senki si putsaasin ja pistin latinkii ja valummaa. Mitä
tekköö mein ukko? Tempasoo kesen kaiken sen kohvepannun
ja kuataa sit kohvettä palasokeriastijaa. Miehä kiekaasin jot
mitä, mitä? Hää sanos jot se ol jo nii vajjaa ja likane? Ja pirs-
kule joip sen kohveen.
Mie si loihe lausummaa jot tiijät sie mitä sie ny teet? Joho hää
jot ei tiijä ja män nukkumaa. Juu hää ei muistant täst yhtikäs
mittää ko ol raukka unissaa kävellynä ja touhunna. Oon mie
hänt siit si kiusannaki.

Ei oikke ny taho kesä piästä kunnollee alkusee. Ei senpualee kyl
mie uon kiitettäväst hikkee piässy iliman kuumenpii ilimojakkii.


25 päivä juu myö oltiiki si mökillä jukupliut jot ol mukavoo. Sen-
ku aukas oven nii koiruuski piäs kipittämmää ulos. ja siä hää
viettiki suurimma osan päivää. Olki kaverin 2 muuta koiroo ja
plikan poijjaat. Siellä oli kuulkee kauhii hulina ko kaks Potterii
män pitkin tannerta. Ol huispaujuttui ja taikomuksii ja vaik mitä
Myö plikan kanssa käätii Lahessa kahtomasa huonekalukaappa-
sii ko miun piti suaha sinne mökin pinnasänkysee taittopatjaset.
Iha kivat löötys ja ol viä alennusmyyntikii jot halavalla suatii.

Mukavast maitto un siin plikalle ja pojjiille. Miun minijä ja poika
maalasiit si mein mökin viimosii juttusii siin terassilla. Ko hei
vähä ol kiirus ko pit lähtä vuokramökille. Hyö olliit suojanneet
sen terassin lattijan pahvilla jot ei likkaanu mualista. Ansolla
mein koiruus män ja pläjähytti ihtesä sen piälle makkoomaa ja
viä nojas kylkesä seinää.
Pirskatti miul on kirsikanpunaane koiruus. Maha ol punaane ja
kylki ja toine etutassu ja kuononpää ja korvan vierest. Jösses
jot ol kunnolla kiinni se muali. Kaipa se lähtöö kulumalla poik-
kee.
Noo myö si tultiiki kottii sunnuntaina ja mie kipiällä polovella
könkkäsin koiruutta ulos. Muanantakina miun kuskine tul min-
jot sattus ko mie alas rappusii könttysin. Ja hissikorjoojalle
soittammaa. Kiiruusti korjoomaa ko mie en kykene niit rappu-
sii kiipeemää ylös. Myö si kulutettii aikoo herkuttelemasa ja
ostoksilla.
Ihanoo hissi ol korjattu ko tultii takas. Mein huoltomiäs ei
tykkee hyvvee ko mie sinne suoraa soitan. Vaa mie sanoosin
hälle jot siekö sen 100 eurii maksat ko miun polvi tuas suut-
tuupi ko ravvaan rapuis. Meil on tää hissi vähäsvällee rikki.

No mie tiistakina si soitin tonne terkkarii ja kysääsin jot on-
kos siä yhtikäs sellaasta liäkärrii jokas sen kortisoonipiikki-
sen vois miulle antaa. voi kuulkee mie olin persahuksillein
puota ko hää sanos jot soppiiko tunnin piästä. Juu oikke hy-
vin soppii. Sen mie sanon jot kyllä se sattus ko hää sen piikin
rusahutti siihes polovee. Iha ol itku piästä miult.

Sit sitä piti niiko leppuuttaa vaa ei onnannu. Myö ympär He-
lesinkii mäntii kuskin kanssa ja ehtittii miulle sellasta kan-
nettavvaa dc-soitinta, vai mikä se ny oli. Mie sil kuuntelen
niit iänikirjoi. Ei missää sit ei yhtikäs missää ja mie uon tän
nykkyisen unissain huijellu pitkin lattijata jot se on niiko rik-
ki. Sano perkule sopimuksen irti. Mil mie ny kuuntelen vinsi
kootii ja muit jännäreit?

Mo mie si illalla nuama irvesä vei koiruutta ulos. Polvi olki
kaksinkertaane ja nii pirskuleen kipiä. Si par panacortii kitu-
sii. Ja nukkummaa. Vähäse tännää ol sentää parempi eikäs
nii kauhii kipiä. Ihaase tällääne ol tää miun päiväset jot ei
kummempoo.

KESÄKUU 2008



Miun karvakuono

1.6
Tietääks kukkaa mikä on
sellaane ko nahkoo alla ja
vesputovusta piällä. Ai, jot-
ta ei tiijä. No mie voin sen
teille kertova. Se on niikos
ihmisputovus elis miul nii
hik jot ves juoksoo ko ikkää
putovuksest.

Mikkää ei auta, ko jatkuvaa
virtaa eikäs kokosaikaa voi suihkusakkaa olla. Miun nahaka ei sitä
kestä.

No laavantaki män iha kumman raahallisestisesti ko vertaasin sitäs
eellisee yöhö. Hittilääne ko jossakii alkos koiruus haukkuva nelejän
aikoo yöllä nii mein peijjakas yhtykkii siihes ja si meil vietettiiki iha-
noo yhteist aikoo Ole hiljoo...kuonoo kiinni... hiljaa ja hiljaa ja nii eel-
lee ihas koko uamun. Oli tuas lähtennä alakerran plikka yörinssuille
ja jättänt sussaarisa yssin.

Koko talon muut karvaaset si haakkus kilipoo senkanssa. Nuku ny
siinä.

Mie uon aikoo kuluttanna telkkua tuijottamalla ja nukkumalla. Pyyk-
kivä pesemällä ja ruokoo tekemalla. Eli hirviän tylsee on olluna pakko
sannoo.

Nuopurikkii on mualla jot ei piäse ies juoruumaa tai siis eihä myö juo-
ruta vaa vaihetaa ajatuksii.
JUHANNUS

Myöhä vietettää sitä ihas perinteellisest mualla mein miniän ja
poikain kanssa. Oikia syäminkijuhulaha tää mittumaar meille on.
Siit viä nii mukava jot miun ei tarvihe muuta ko tiskata.
Poika ja minnii tekkeevätten sapuskat ja mie lihon pakko se
on myöntee. Nii on hyvvee ja sitäs o riittäväst.
Mein rilli o kovas käätös ja kylhä myö parlassii viintäki
naatiskellaa.
Juhannukse jäläkee tul plikka poikiin kanssa mökille. Jot
niiko hulinata sit meillä. Mein poika ja miniä lähtiit lom-
moo jatkammaa muuvalle.
Myö si pelattii poikiin kanssa jatsii mie ain hävviin
ja tietsikalla myö pelattii kaikenlaist korttipellii
vanahemman pojjaan kanssa. Siin si monet luuviitoset
nakattii ko män hyvi.
Meit si hajettii sielt kottii ja taas läähätettii tiäl kuumuu-
vesa. Mein mökki ko on rakenettu laatalle nii se on ke-
sälläki viilee.

TOUKOKUU 2008

Jostakiiha on pakko alottoo ni alotetaaha täst si.

Helskuta ko aika kiiruhtoo nii jot ei peräsä pysy
Just ol vappune ja jo huomena äiteepäivä. Mite tää aika ny
näin juoksoo.

Noo antaa juosta ja rimpuillaa perässä. Jottain pitäs pistee
papurille jot täst muotostus jonkinlaine päiväkirja...juu jotas
vois vaik musikat ja heitin musikat lukkoo.

Viikko män liäkärisä juoksemissee ja si ihas hyvä ko liäkke-
hii vähennettii.

Si mie kävääsin jalkahoitajalla ja ihanoo tuassiisa tek vaa se
vähä harmittoo jot isovarpii tul jokune kipu ja siihes sit tul
märkivä homma jotas uon ny hoivellu. Alkaap jo parantuu
ihas hyvä juttune.
Mittää kummempoo ei uo sattunna ihas kummallinen juttu
sillää ko miulle enemmite sattuu.

Si miun piti männä nuapurin kanssa saunaa. Vaa no ei onnan-
nu ko miun siivooja soitti jot pääsiskös pesutuppaa. Hällä nii
piän asunto jot pesukone si on niiko vinttikomerosa. Ei se siä
pyykkilöit pese.
Ja mie sain oman ison mattonikkii pesetettyy. Hyö pessiit sen
samantein.

Koiruutta ulos ja nilkuttammaa. Nilkuttaa pit ko miun polovi
on kipiä ollu jo monta kuukautta. On kokosajan turvoksissa ja
terkun liäkär ei tie mittää. Ihas on yht tyhyjän kanssa siä ies
käynnä. Mittää hoitova ei suakkaa vaa puolvuotta uottamista
enneko piäsen si ortopeetille.

Noo mie si tilaasin ajan yssityisee jot suan sen ies kuntohon.

Noo perjantakina mie si kävääsin miun kuskin kans kauppa-
sessa ja ostin ruokoo pisemmäs aikoo. Ei jaksa jokaspäivä kää-
vä kauppasissa. En mie muuteskaa jaksas. No mie sitäs kiält
kävääsin si nättämäsä. EI tulluna tikkilöit. Tuli kortisoonii
voitehena kiälee ja si näättö parin viikon piästä uuvellee.
Ei oikee kauheesti maistu p...kalta mut on sitte hankala laittoo.
ens pittee kiäl kuivata ja sit sitä salavaa niikos sipasta siihe sor-
milolla kiäle sivvuu.
Ko mie eskertoo sitä laitoin nii pöhkö ko uon mänin sen kiälen
kuivoomaa vessapapurilla no arvaaha tuon kuis akan käv.
Mie si nypin niit papureit tai riekaleit kiälestäin ko kele tart-
tus kiinni. Si ku sain ne pois olki kiäl tuassiisa märkä. Se pipu
on siin kiälen sivus lähel takahampuleit.
Noo mie si otin rotteepyyhkehen ja sil kuivaasin ja nopiaa se
salava kiälee. Sitä ei si saant hieroo vaa rivakkaa hipasta sinne.
Sen jäläkehen noppeesti suunhuuhtelluu vejellä. Se liäke siihe
kielee si simahti ko pikaliima ikkää ja kiristi mukavast kielt.
Suattaap jopa tehotakkii

Vappu män mukavast ko oltiiki nuapurin plikan 40 vuotis-
juhlissa. hyvvee ol jot mahat pullotti ja viä kotonki ol ähkyy-
ne. Nuapuri toip si puolikkaan kinuuskikakkuva kottiisa viä
jot myö si syyvää tännää häneluonaa kohveen kera.

Jiihaa hää soittaap jot haje kakku häne jiäkuapista. Ko hää
läht mualle plikkasa kanssa ja kakku jäip kottii.
Mie het tukkaputkel hakemaa ja myö se puolkakkuva ukon
kanssa pistettii kohveella nappoihimme. jotta ol hyvvee.

TÄÄLLÄ TUASSIISA EI MITTÄÄ ASJAA OLE
Kuha jottaa kirjuutan. Vappune män töllöö tiiroomalla. Myö
on hurahettu siihel pallonkilkuttelun kahtomissee. Snuuk-
kerii

Laavantakina lorvailtii ihas sammaa rattoo vaa nuapur säikä-
hytti ko män oksoo sahhoomaa ni sahas KELE... sormeesa 12
tikkivä. Ol olluna liäkärillä tekemistä ko hää kaivo niit saha-
purrui pois sormesta. miul niit on vua piässä. siis purrui

Si ko mie laavantakiyön lähin koiruutta ulosviemää nii pers-
kuta rallaa tuassiisa hissi rikki ei si mihiskää ihahtant. pakko
männä rappusii alas kävellen 4 kerrosta. Miun polovet ei yh-
tikäs tykänt siitä ja viä pit kiipee takaski päikkee. Korjoojalle
het soitin.

Ol hissi si sunnuntakina onneks ehjä. Män sitte kivasti sunnun-
taki ko poika ja miniä tulliit käämää. Mie sain kiinantulijaisii iha
komian helmiriipuksen ol ostant siä helmiviljelmän kaapasta ja
si hyö olliit ostanna mökille sellaasen laavakivi kaasurillin noo
sen kylä Suamest

Noo poika ja minniä miul sitäs ommoo sivvuu tänne nettilöihi
tekkiit jot senko alan kirjuuttaa kauhiast vaa.
Si myö kaheltii hein kiinankuvvii 451 kappaletta. Jösses jot ol-
liit komiat nähtävyyvet. Suukkii uppos yks rinsessakakkuki.

No mie si lähin pual 8 koiruuven kanssa ulos ja HELSKUTA
tuassiisa hissi rikki. Mie sinne huoltoo soittammaa ja sanoo-
sin jot henki lähtöö jos joovun uuvestaa kiipeemää portahat
ylös. Lupasiit korjoojan lähettää mahollisimma nopiaa.

Mie mänin si nuapurrii aikoo kuluttammaa ja kahoin siel sen
tanssii tähtösiin kanssa ko se loppus nii lähin syvän väpättäen
kottii kohti. IHANAA hissi toimi.
Jot miun tällääne tää viikonloppune on olluna.

Täällä mie tuassiisa uon
No myö ukkosen kanssa muanantakina käätii vaihteheks
liäkärissä. Vähä häne liäkkeitää roplattii. taksil mäntii ja
tultii ko hää jo suap ne kelalt poikkee tai siis osan.

Miun kuskin pit tulla minnuu kaapalle viemää vaa ei kuulunt
ei olleskaa Mihi ol hukkuna mie jo aloin hermostuu. noo sel-
vishä se. Ol männy käämää hääki liäkärissä ja hittiläine olliit
hänet napanneet osastolle kokkeisii

Illalla si haki nuapur miun koiruuven yökyllää ko miul keski-
viikkouamun se kiälen näättä jo 8.15. no arvatkee herääsinkö
mie? Juu en herännä kello ol jo 20 yl kaheksan ko mie sitä vi-
lasin. Olin viä herreillä pual kuuven aikoo uamulla. si mie kiän-
sin kylykee ja jatkoin unta siihes pualee 11 ko miul se toine aika
ol 12 hampilääkärille tää on se ko miun hampuleit paikkoo. Ua-
mune ol se jonka pit sitäs kiält kahtoo.
Oikeesti se miun aika ol sinne si 12.45 jot mie siel si torkkuusin
ja lopulta piäsin sinne toolillekin.
Si samat hommat ko eelisel kerral. Hää sanos jot ei ennää tarvihe
sitä loroformii laittoo. Ja ny pestää ja sillo mie olin toolista lentää
ylös. jösses ko minnuu poltti suuhus. hää sitä hampulii pes sil
heitin pirtulla ja sehä on vaik kuis vahvoo. Taas huuheltii miun
suukkii.
Viä tul kuitenki välaikaane paikka ja parin viikon piästä si pis-
tettää umpehen. Hää kahto kiält ja sano jot ny rupiaa paranem-
moo.

Si mää tilaasin sen ajan sinne ortopeetille 14.5 ja kuvat on ha-
jettava kättäriltä mukkaa. nyt koskoo nii jot itku piäsee vällee
jot on se suatava kuntoo.
Juoksuja tuntuup riittävän muuteski iha kauhiist ja pakko on
piästä miun liikkumaa.

Just enneko mie eiles lähin sinne hampitohtoorille soittiit siäl
mammosta jot liäkär halluu miut ultraa jot jos niiko huomen
sopis. No pakkoha se ol soppii.

Mie sit tännää kävin ultrassa ja se liäkär si tissii hiveli sil antu-
ril ja sanos jot ei hää mittää siä löyvä. No mie jot ei kuule ihas
tarvihekkaa vaa ko siin on se arpikujos nii sit vällee tutkittaa
ja kipiähä se on. Ja miul on niiko kerrottu jot 1/3 saap ton syö-
pän toiseeki. Ja toiseksee jos tullooni mie halluun löötää sen
enneko se on iskennä imusolmukkeisii. Miul ko tää oikii kai-
nalo on jo tyhjennetty nii en halluis jot toinekii pitäs

On meinaan hankallaa ko se viäp voimat käjest ja tekköö yl-
miäräsen tissin kainalloo Toiseksee mie viimeks jotuusin puol-
vuotta tappelee ennekos hyö sen uskoit. No hää sanos jot siä
se voip piileksii jossakii vaik kuis kaavan jot jos rupiaa tuntum-
maa ni tuu si het tänne. VOIHAN NÖSSÖ mie uattelin. Ihako
täsä ei uo jo muuteski liikoo juossemist.

Noo ei männä asjoihe ielle. Työ ette kyl arvoo mitä mie ihas
koht mään tekkee? mie mään MÄMMIÄ syömää iha sokurin
ja kerman kans.


VIHOVIIMEIN HUOMENA SE ORTOPEETI siis 14.5

Joha mie uon tehnä sinne männöö kokos kevvään. Ny on
rönkkenkuvat pöövällä eikä ainakkaa viä tievossa estehiä.

Noo miut tuntien mikkää ei uo varamoo ennekos istuksin
liäkärin nenun iessä mut toivoo jo omp.

Si mää vihoin alootan sen valamistelun sinne kilppariliäkä-
rille iha varamasti sen luppoon, kautta kiven ja kannon.

Miun on iha pakko kertoo kuis miun yhen perhetutun käv.
Häne vaimoosa saip kauhiin kipukohtaauksen vaihteheks
kotoona. On olluna niihe takkii sairaalasaki. Häne ukkoosa
si soittammaa liäkärille ja tää hälle sanoos jot tule hakkoo
resehti.

Sairaala kilomeetrin piässä jot ukko kurvoomaa vaahilla
sinne. Saipki ihas opiaattiresehtin sen vaalianpunaasen ja
partapuva viä muovipussii. vaahilla aatolle ja avvaimia es-
sii. Hää laittos sen resehtin ja pussin suuhusa roikkuun jot
käjet vappaana ja urvasoo liikkeelle.

Jep! siihes kurvasoo polliisit ja pysähyttää ja kyssyy jot
mitä tää ajjoo huumeresehti suusa ja hölömistynyt ukko
lissää jot par tapuakkii on pussissa. Hyvä jotteivatten lyö-
neet käsraatoihin het. Heremostunut suur roistoha hää.

Noo suostuvatten si soittammaa liäkärille ja tää sanoskii
jot jos on XXX nii laskekkaa nopiaa kottii siä on mänössä
kaamii katasrohvi. Noo hää si uuvestaa kurvoomaa kottii
ja peräst kuuluu viä viimooseks jot turvavyö pitäs kuiteskii
laittoo kiinni. Muija saip kuiteskii liäkkeesä onneks.

Mie ko hajin miun ukkoselle nuit sammoi liäkkeit nii uat-
telin jot otanko turvamiähen mukkaa.

Se sit män äiteepäivä ikkää ja ny uotellaa si yloppilasjuhlii
kel niit on meil ei ennää uo. Ja seuraava suur juhla onkii si
mittumaari.

Ny mie jiän jännäämää huomist liäkärrii

14.5 No mie si tännää piäsin, ihas oikiaa lujette PIÄSIN sittes
sinne liäkärrii. Ensi hää kysel ja kysel ja si hää pläjähytti sen
kuvan seinälle. Tuumi hetkoosen loihe lausummaa jot ei iha
viä aleta sitä tekeonivelt siihe polovee laittammaa. Ei ihan viä
nii paha, mut pahempi ko hää luul ennes kuvvoo. jot mie täsä
si pohin ja pohin.
Hää si siihes sen piikin laittos ja sano jot tahti männeep seu-
raavasa järestyksesä. Ens niit kortisoonei ja sit jottain kukon-
helttoi ja si ko ne keinot on käätetty nii puhistus ja viimoinen
on si se tekosnivel.

Voitta ussoo jot minnuu otti kupolist. Mie kuukaustolokulla
uon kärvistellynä ko terkun liäkär ei sitä kortisoonii siihes pis-
tännä

Si mää lähin siält kottii ja mänin tokkalle ko se siin iha vasta-
piätä. Nuapurilla huomenna synttärit. mie hälle kukkija ostin
ja viereisest puttiikist par pullaa. Juu taksin olisiin tilanna vaa
ei kuulemma tuu siihe ettee. ois pitännä kävellä esplanaatin
puolelle. KELE

mie mittää kävelly samalla tallustin si aseemalle ja siä uattelin
taksii pompata. Ei taksii vaa sen tilalla si onnikka 75. miult jot-
tain männy ny ohi silmiin. siihe sit hyppääsin enneko kokonaa
räjäähin.

Ol kuulkee kaamia jäähä pois ko jalaka ol si heskuta kipiä. no
mie lönkyytin si tolpista kiin pijellen nuapurrii.

Hää sai kukkaasesa ja mie kohveen ja si myö sovittii jot hää
hakkoo koiruuven iltapisulle ja yökyllää ja käyttää uamulla
ulkon nii mie suan si jalakoo hoivella ja leppuuttaa. Mie luu-
len jot miun polovet o häne kanssaa ihas sammaa miält.

Ny ko tää etappi on tehtynnä tavoote on seuraavaks sille kilp-
pariliäkärille männä. ihas huomeenna ajan tilloon ko alakuun
piäsin.
Mitähä viä ehtii sattuva ko ollaa vast puales välis tookokuuta?
17.5 JEAH! tällä hetkellä ihas kivast on poloven kanssa. Ei
ainakkaa viä uo kippui. Mie iha kunnolla sainnii levätä ko
nuapur otti koiruuven yökyllää ja käätti illalla ja uamulla
lenkillä. Jot mie sitä polovee uon ny leppuutelluna.

Jos niiko tarvetta ilmeenis nii mie si voin uusii tän piikkihom-
man viijen viikon piästä. Pittää vissii soittaa jos mein terkusta
löötys joku liäkär joka sen suostuu pistämmää. Tulis halavem-
maks silviisii.

Yssityine nykäsöö siit melkee 100 eurii ja terkku on ilmaane

Miulla on tännää olluna kummalline olo ko pää on kirree ja
huimaa het ko pistän simmut kiinni. Alaverenpaine koholla ja
pahaolo. jot ei yhtää päivää sua olla niiko tervehempänä. Mie
jo otin puolikkaa verepainetapleetin ylmiäräsenä.

Nuapuri on mualla jot ite on pakko viä köntyytä koiruuven
kans ulkon. No eiköhä tuoski selvitä ko on tähäskiasti selvit-
tynä.

Arvatkee enhä mie muistant tilata sitä kilppariliäkärii jot mua-
nantakina sit tilloon.

22.5 Jippii miun polovi yhä hyvännä

Pakko sanua jot mie uon onnelline. Iha piäsee kunnolla kä-
velemmää.

Myö si tiistakina käätii ukon kans siä ruskeesuolla ja hyö
kunnolla tutkiit häne suusa. Mittää kummallista ei löötynnä,
ihanoo.

Si myö tojettii liäkärin kanssa jot meilhä ol sillos rehvit ko
mie pommii nukkuusin. Hää minnuu hihast otti kiinni ja vetis
kiälestä ja totes niiko mie jot kunnos on. Jotta rittää tää miun
kiälen kiskoomine

Eiles mie si vietinki synttäreit. Pihkura herääsin siihes jotta
plikka soittaa ja kyssyy jot voivattekos tulla poikiin kans juh-
limmaa. Miul hiukset noos pystyy ko kahtoin kyökkii. Siä
käännä pyörremyrksy. Iha ol kuulkee tavarat siin mihis ol
tippunneet.

Enhä mie voinna sannoo jot ei sua tulla. Varsinki ko plikka
ylleesä muistaa miun synttärin parminnuuttia ennen ko päivä
on jo männy.

Mie kiiruust nuapurille soittammaa jot onkos hänel pakkases
mittää herkkuva ko miul vaa yks pakastekakku ko nuapurin
vaa pit tulla

Noo hänel kanssa rinsessakakku ja pullii paistoo vaille. Meilhä
ol sitte vatelmakakkuu ja rinsessakakkuu ja mansikkaviinereit

Ja miun massu naatti ko pojjaat ei tykänneet si siit kakkusest
ei kummastakkaa ja myö sitä si muut kilpoo natusteltii. Ny si
kevvään juhlat on juhlittu ja makijaa herkkuva ei si vähäsaikoo
suukkii pistetä

NÄIN ON NÄRREET (usooks joku?)

Tännää mie uon olluna si saanassa. Iha ol naatinto pitkäst ai-
koo ja puhasta tul.
Taas minnuu hävettää ko mie en oo muistant viäkä tilata sitä
aikoo sille kilppariliäkärille.

Ukolle ja miulle si pitäs tilata aika sille terkun liäkärille. Ukolle
pittää suaha se taksianoomus ja miun piästä kokkeisii ja kaik
resehtit uusiva.

Kyl se kesä tulloo silt alkaap ny tuntuva.
26.5
Tännää miul käviki vaihteheks kuski ja myö kaappasessa kää-
tii ruokoo ostamasa. Ihas melekee vaa valo jiäkuapissa. Si ko
myö oltii apoteekissa miun liäkkehii ostamasa huomattii jot
nuapuril nimppari huomenna.

Ihas kommeita inkaliljoi hälle ostettii ja si mää soitin jot kohve
tekis hyvvee. Kurvastii si kohveelle ja ko mie laiska uon nii
raahattii miun kärryne ruokoo mukan. Ukon jätskit pistettii
siksaikoo pakkasee jot eivätten mää velliks.

Ihas mukavaa ol turista.

EI en mää viäkä oo muistant tilata sitäs aikoo sille kilppariliä-
kärille mutta muistin kyl terkun liäkärille tilata meil molemmil.
Ja jätin si soittopyynnön ko pitäs ottoo niit näättehii jot olis si
valamihit ko sinne piästää.

Mie si lähin yöl koiruutta ulosviemää tai no meil siis koiruus
viäp minnuu ulos. Jostakkii sit ilimesty etiä siili. Nii ol nopia
tää kehvel jot ehtis kuonosa iskiä siilii ja viä käpälällää pyörit-
tääki ennekos sain pois vejettyy. Ja lissää ois viä pitänt siilii
säikytellä. On tää kumma elikko ko piikitkää ei tunnu missää.

28.5
Tännää sit vihoin tää miun hampi paikattii. Jot kyllä mie sen
kanssa uon juossunakkii. Yhä hää sen kumiläpyskän siihe nua-
man etiä pisti. Mie kuulkeeolin nii väsynt jot nukaahin siihe
tuolii. Hitsi ol jo toine kerta ko mie häne tooliisa nukahin. Huo-
masiit ko mie koorsasin. No ei tarvihe iha het männä uuvestaa.
Puolustuksesks sen verra ko mie en si yöllä saant unta.

Sielt mie si soittammaa nuapurille jot pistä kohve tullee mie vä-
sy. Taksilla kurvaasin kotio tai siis nuapuritalon etiä. Kohve
senverra riskas jot mie si enempi niiko herääsin.

SIT MIULTA LÄHT HIUKSET, JUUÚH LÄHT, LÄHT. Nua-
puri pisti sakset heilummaa ja ny mie uon viimoin si ihas ly
hyttukkaane. Helepompi hikkoilla lyhykäisillä hivuksilla ko
niil pitkil roikoil.

Hih, ukolt män 10 minnuuttia enneko huomas jot akan hi-
vukset on lätennä

Mie si uattelin jot yöpisulle vienki ny koiruuven ersuuntaa ja
painuttii si puistoho. Onneks en iha irti piästänt ko hää ampas
nuppi tutisten heti vauhilla ja siiliin kiinni. Siinä siiliki sai pik-
kusen lennon ko ehti ottoo siit kiinni. Miks ei mein elikko kärsi
niist piikeist vaik ihas ol pallona siili? Onneks ei siilille miteskää
käänny mitä vissii syvän läpätti kovvoo.

Myö si asvalttipolkuu kävelimmä jot siä ei niit siililöit ole.

29.5
Miulla si 12 tunnin paasto takan ja iha pihillä revin kuivan kie-
en irti kitalajesta. Nii ol kuiva suu.
Lapraa kiiruust jot suap jottain nestettä kitusii. Ja ko mie uon
mie ni tietty ei ekast eikä ies tokastakkaa suanest sitä verta
uanna. No onneks ies kolomannesta suatii lirutettu iha tarvit-
reisulla.

Mie jo hississä soittammaa nuapurii jot pistä kohvetta tullee.
Ny on si sokurikokkeet, kilpparikokkeet ja kaaliumit otettu
jot juuva saap ja syyvä.

Arvatkee jot maistuko paahtis hyvältä, maistu se. Siält kottii ja
nukkumaa Mie nukun millo suan ko mie huono nukkumaa. Tai
siis miul nii kumma tää unijuttu jot sillo ko muut alkaa herätä mie
vast alan nukkuu. Eli hyvä jos nukahan siin 4 aikoo aamusta. No
onneks mie uon eläkkeellä. Sillo työelämäsä se olki vaikijaa.

Sit miun kuski soittaa just ko piäsin unnee jot jos kaapoille hal-
luun ni ny ko hää ei huomenna piäse. Noo pakko mikä pakko ko
koiruuven ruoka huus loppuva ja juomooki ol suatava.

Mein koiruuvella nii kumma ruoka jot sitä suap vaa yhest kaa-
pasta ja 13 killoo säkissä. Sit muut sapuskat ja viä kirjaston kaut-
ta ko mie oon niihe äänikirjoihi iha rakastunna. Sain 5 kappaletta
jot elämä pelastettu vähäks aikoo.

Kuski laitto mein parvekkeelle sellaasen näkösuojan kiinni niillä
nippusitteillä ja mie kohvetta meille keitin silaikoo. Hajin nuapu-
rilta kukkaaset ko hää ol niit miulleki tuont ja samalla hääki tul
kohveelle. Ny miul on yhes laatikos 3 pelakuunii ja muananta-
kina männää kahtelee mitäs muuta saahaa.