Mie si aatobiilil kurvaasin sinne

Peijaksee. Enhä mie ies tiijä mis

se on siis sairaala. Ja tietty ihas

viärä oven etiä mäntii. Jot mie si

seilaasin pitki käätävii jot löösin

oikiin paikan. Hitti olliit jo kuhtun-

na sissää vaik kello viä parmin-

nuuttija vailla.

No tulha se tohtortätsy si miut

uuvestaa huutammaa. No myö

si juteltii ja hää si totas vasent

polovee niiko viäntel ja kiäntel.

Si hää sen piikkisen siihes pist.

JÖSSES jotta sattus makiast

vaik hää sen puuvutuksenki siihe

pisti. Ja si myö keskusteltii. Tiet-

ty täst miun painost tietenki. Ky-

sykii jot kuis sen laihutusleik-

kauksen laita on.

No mie sanoosin jot eka papur tuliki pumerankina takas ja ny siä on iha uus

ja terkun liäkärki pisti sinne männee lisätietoo täst miun polvisist.

Noo tiäki ortopeeti lupas pistää sinne sitäs infoo jot sitä ny suavatten jokas

suunnasta. Hää sanos jot mie koht uon siin pyörätoolissa jos ei miun paino

lähe huitellee.

Sit mie sainki resehtin sille "kukonheltalle" 5 piikkivä kumpaaki polovee viikon

välleen ja si se annetaa rönkkenissä jot ossuu sinne oikijaan kohtaan. Miul

nii läskiiset polovet jot on vaikii löötää se kohta siäl polovest jost piäsee lum-

pijon alle.

Noo mie si itkuu viäntämällä käätin mein koiruuven ulkon. Ol polovi turvoksis

ja nii kipiä jot ...enhä mie ies tiijä mikä. Kipuliäkkeitä turpoo ja yrriityst unte-

maille. Juuh, ei tulluna unmatti minnuu rehvoomaa.

Mut perjantakiuamun olki aikas kiva tunne ko ei yhtikäs koskenna. AAH!!!

Ja sit plikka miul soitti jot hyö ovatten tulos ja käävät kaappases jot tarvihet

jottain nii sanu het jot hää ossoo ostaa. Mie suhklaatii meil tilaasin.

Hää si tul tyttösä ja kahen koiruuven kanssa ja meinkarvaane kahto ihas

pöljän jot mis ny männää. Mie si kisat viä kahtoosin koton ja si kerääsin

tavaarat laakkusee niiko ne korvalappuvehkeet ja iänkirjan ja vaihoin uuvet

patterit jot ei lopu kesen. Otin mie ne untapletitki mukkaa ja tyynysen ja

yöpuvun kainalloo. Si myö lähimmä koiruuven kanssa yökyllää nuapurrii.

Voi hittiläine sentää. Myö syötii sukulaatii ja kahottii ohjelmoo telkusta.

Ja si petattii sinne olkkarii miul sohva. Iha aaki jot ol paljo tilloo miun siin

pöörii.

Mie si lataasin pillerit poskee ja kuulokkeet korville ja valot poikkee ja

masima alkos miul kertommaa Lehtoolaise Kuparisytäntä. Juu kertos

minkä ehtis ja si lopahti. Mie roplaan ja roplaan ja si jo pistin valonki piäl-

le ko en nähnä mittää. Ei inahtanna olleskaa jot miul huuli soikian. KELE

mie olin laittant käätetyt patterit.

Arvatkee kävinkö kaik kaukosäätimien patteri lävitten vaa olliit liijan pienii

jot mie si luovuutin. Kävi kyl miäles jot lähenkö hakkee kotont vaa ko kel-

lo ol jo yli yhen en arvanna.

Si mää kahlaasin kirjahyllyn lävitten ehtimäsä jottain kevyttä lukemist. Noo

yks liäkärsarjan läpykkä löötys ja mie aattelin jot se ois niiko sellast help-

poo lukemist. Muutama sivu jäip ko mie si vihoin uamulla siin pualkuuven

aikoo vihoin sammuin.

Mie herreen ihanoo kohveen tuoksuu ja ryömisin silimät ristisä juomaa sitä.

Kello ol siin yhentoista pintaa ja nuapur ol käättännä karvaasen pitkäl lenkil.

Laavantaki si olki niiko yhtjuhloo. Myö syötii ja syötii ol pitsoo ja pannukak-

kuva jota nuapur tekkii niin hyvvee jot kiälki on männä mukan. Mie si päivä-

se olinki hankkint uuvet patterit jot seuraavan yön nukkusin kuulokkeet kor-

val ja sainki het unenpiästä kiinni. Nii mukavast nukahtaa ko on ne kuulok-

keet korvil ja iän mahollisimman hiljoo. Mie si seuraaval kerral jatkan siit ko

viimeks ol jäännä mielee.

Tyyny ja yöpukune jäip viä nuapurrii. Saap nähä jot tuonko takas vai onko si

seuraavaa kertoo uottamasa. Miul ko on näit ommaisvappait joka kuukaus

ja ko ol männy kivast kotonnakkii nii uskaltaaki uuvestaa yrittää. Ny on si

mänty aikasee nukkumaa siis miun aikasee viimeyön ko kello vast ol 1.

normaalin 4 tilalt. Ja herännykki uon tännää jo vähääsen jälkee 10. Ja kar-

vaanenki ol olluna jo tunnin ulkon. Jösses jot ol kuulkeehyvä palveelu.

Huomenna on pakko alkoo metästää sitä mahaohitusleikkausliäkär aikoo.

Ja sil hampiliäkärille kans on pakko se aika suaha. Ei tää miun loma ny

nii ihmeelline ollu mut ol ainakii erillaine viikonloppune.