JÄLLEEN UUSI VUOSI 2009

SAAPUI JÄLLEEN UUSI
VUOSI


Vanha vuosi raahustaa
on käynyt selkä kumaraan.
Himmentyneen katseen luo
hän, kerran vielä taakseen.
nielee sanat katkerat,
jotka ylös kumpuaa
ja häipyy usvan taa.


Oli mennyt vuosi kova
rautakourin raadeltiin.
Monta pientä kansaa lyötiin


terässaappain murskattiin.
Moni ystävä viholliseksi,
silloin myöskin huomattiin
ja niin maa verta itki.


Surmas tauti, ystävän, vihollisen,
jos ei luoti sitä tehnyt.
Tappaa kylmä, lapsen viattoman,
jos ei vihollinen ehdi.
Katsoo vanhus silmin himmenevin
kuollutta lapsenlastaan,
sydän rinnassa itkee.


Uskoi joskus, vanhuus levon tuo
ja lapsenlapset riemun.
Nuo elämän pikku pääskyset
lähti liian varhain lentoon.
Kuka silittää vanhuksen hiuksia,
kuka hälle silminä kulkee.
Ovat lapset Jumalan luona.

Virkein silmin uusi vuosi
sinne, tänne kurkkii.
Paljon oottaa elämältä,
mitä hälle, se eteen tuopi.
Innokkaana edestään,
tyrkkii hitaan kulkijan,
sille hyvästejään heittää.

On kiire vielä, ei tiedä hän
mitä tuska, saada voi aikaan.
Hidastaa askeleen ripeän
ja pelko kumaraan painaa.
Luulee hän, voimilla uusilla
kaikki julmuus hävitetään
ja maailmaan saadaan rauha.

1-4.1.94 oma silloinkin taisteltiin




Nuapuri tul ottamaa uuttavuotta meil vastaa. Hää toipki
kuohuviinii jot suahaaki ottoo iha kunnolla tää tuleva vuos
ja toivoo jot ois niiko paremp ko eelline.


Mein karvanen oli taas iha täpinöissää ko hää on kauhian
kova männee rakettiloihe perrää jot hyvä ettei mänt ak-
kunasta lävitten. Joka helkutan räiskintää pit haukkuva
ja nähä. Iha ol kivvoo ja myö kahottii se lastenlehva Ma-
dakaskar ja naurettii jot pissit ol tulla hoosuu. Siinhä se
aika män kivast uotellessa. Iha sit viimone kakkune pis-
tettii poskee ja ny rajotettaa herkkui.


Juu, en mie luvant sitä uuvenvuoven lupauksen. Sen mie
lupaasin jot mänen sammaa aikoo makkoomaa ko
miun ukkokii. Hää männee siin 24 aikoo ja mie joskus
3-4 aikoo jot ei mein rytmi mää yhtikäs sammoo tahtiva.
(ei onnistunt kuiteskaa) mie yhä kukkusen yöt.
Senverra kuiteskii jot kaik mitä jooluna söin ihteeni uon
ny suanna puotettuu, juuh.


Mie uon jo kerent tänäskivuon käävä jalakahoitajalla ja
ukko on käännä siel Töölösessä sen lonkan murtuman
kuvauksis ja ottopeetillä. Kohtuukunnossa vaa ei yhti-
käs uo lihaksii täsä lonkasa. Nii on laiha ja pitäs sitä jump-
poo vaa ko sit se tullee ain kauhiin kipiäks. Noo enskuusa
on si taas siä syöpälinikalla se ehtintä. Ko se etäpesäke
siin lonkkasesa vaa sitäs varsinaist syöpee ei viekä oo löö-
tynnä. Ko ei tiijetä mis on nii ei voija hoitoo muut ko kipu-
liäkkehillä.


Miulla on sit se Peijaksen ortopeeti 22 päivä ja mie halluun
ne piikkiset kumpooki poloveen. Pakko täsä on piästä liik-
kumaa ko ukko ei kykene. Mie jouvun mein kauppaset ja
koiruuven hoitammaa.