sunnuntai 31. toukokuuta 2009
NONNII...VIHOIN.......
tiistai 19. toukokuuta 2009
JOSKUS SITÄ HUOMOO..........
lauantai 16. toukokuuta 2009
45-VUOTTA TÄNNÄÄ...........
sunnuntai 10. toukokuuta 2009
KÖYSI, RASVAA JA OKSA.......
Tällasii miul on olluna miettehii parin päivän ko nää kipuuset on yltynnä siihes jot ei ennee uo voimii niit kärsii ja vaa pittää kärvistellä.
Mie niit nappiloit heittelin kitusiini nii reippahast jot vissii tul jonkinlaane myrkyytys. Miun roppain alko rejakoijja ja hitto ko unissain ol iilimattoi männy ihon alle jokaspualelle. HITSI jot mie niit sielt si häätelemmää ja pursus ja pursus. Ny uon ollu melekee parvuorokaatta iliman
kipuliäkkeitä.
Miun poikain ja minnii käväsiit eile ja suatii ihanat sattiinilakanat lahjaks myö molemmat. Paraslahja ol se kuiteskii ko poika petas iskäsä sänkyn. Se ko on 90 senttivä levvee nii miun polvii sattuu petausyrriitys. Kahtottii kuvviiki silt reisulta ny siält austraalijan pualelt. Jot ol nähtävvää. Kommeet on rannat ja valtaavat tyrskyt. Sano poika jot vaahilla ol juostava alta pois ko ol männy niit kuvvaamaa.
Mie uon hautanna kaik tään kesän ohjelmat. Mite mie sie tallinkisa käveelisin??? En nii mitenkää ja kaik muuki mikä on jalkoihe varraa suunnitelt on ohjelmasta poikkee.
Taija tuol sanos jot hommoo ne polvitujet. Pakko on niitki vissii yrittää vaa paino se ois se kaikkein tärkehin juttu. Helkuta ko mie uon nii saamaton. Joskus uon uatellu jot muurahuttaa hampit kiinni nii jo alkas miun mussutus loppumaa. Ottaasin vaa ton etuhampin nastan irti nii sais nestettä menemää. Mut ko mie meil joovun kommunikoimaa niiko pujelimes nii en uo viel
keksint kuis se kävis päinsä.
Noo se on ies hyvä jot koiruus on ny olluna kunnossa. Nuapuri pitiki sitä torstaki-illasta perjantakiuamuu jot sain koipiloita leppuuttaa. Mihi mie jootusin iliman hänt. Lupas huomenissaki hakkee yökyllää. Miun on pakko huomenna männä kauppasee jot siit tullooki taksireissu.
Juu ukkoki ol senverra kunnossa jot eiles keitti kohveet ja teet ko mie si vaa istuksin. Jot hyvä ko on ny kunnossa ja älliki taas tallessa. Miultha se älli alkaapki pettämää. Hermo on jo männy aijjaat sitte.
Mie tähä ny lopeetan ko tulloo iha valivalivirsii koko päikky. Iha on jottain kivvaaki tapahtunna vaa mie en ny tähäshättää sua muistist essii.
Pirre
perjantai 8. toukokuuta 2009
MIE EN ENNEE YMMÄRRÄ MITTEE......
Noo alkuviikost tuloo siät lirforsilta tai mikä lie uuvet karhut nii vuoteosaston laskust ko niist fyssiiterapiikäänneistä. Juu ja samas nipus ol si molempii kans perruutukset. On siä jollaki olluna hommoo.
Noo KELE sentää tännää tulloo siit fyssiiterapii laskusest vaihteheks uus karhu. Jot mie en ymmärrä ennää mittää. Soittammaa sinne jot mitä tää ny tarkoottaa??? Plikka miul viehkosti jot se on se toine lasku. Mie jot mikä toine? Ukko käv 5 kertoo viimevuon hoijossa ja 5 x 7 eurii tekköö 35 jota hyö ny karhuut 62 eurina. Muuta kertoo ei olla kääty jot männeekö perille. Juu
plikka lukkee konetta jot se viimovuotine on peruttu mut tää tämänvuotine on maksamati????!!!
Mikä hiton tämävuotine. Ei miun ukkoin uo tänäsvuonna olluna siin hoijos.
Hää lupas ottaa selevää ja soittaa miul. Mie tarkistin kuiteski sielt sairaalan laskutuksest jot onko kaik perruutettu. OLI kuulemma. Iha jännittää jot mitä tää viä poikii???
Noo sit alkos munantaina sellaane kipuune miun polovissa jot karvaasen ulkoilutus olki yhttuskoo. Herrane aika jot sattus. Mie uon ny pumpant ihteeni kipuliäkettä jot pursuuvatten korvista ulos. Koiruuski män eilesillalla nuapurin mukan ulos ja hää toi sit sen uamulla kottii ko ens ulkoilutti jot mie sain leppuuttoo polviini. NY ON HYVÄT NEEVOT HUKASSA.
Jot mie iha turhoo niit piikkikipuloit kärsin ja maksoin. Eivätten sit miul auttaneet yhtikäs.
Siä mein mökinsuunnalla olki olluna vappuna vilikasta. Ol lapanna vaik minkälaist väkkee. Ko
siin on sellaane portti het mein aijjanpieles nii meit hakkeevat aukomaa ko jäävätten viärälle pualelle porttiva. Myö ollaa kyl ilimootettu jot ei olla porttivahtei ko siit ei meille makseta.
Eihä meil kukkaa kaapuntissakaa aakase ovvee ilimaaseks. Kaikil portintakan olevil asukeil on siihe avvaimet. Joku ol kerran hakannu lukon rikki ko ol jiännä portin taakse. Mie joskus uotan jot ajjaavat aijjan nuri.
Miust tuntuu jot männee tämäki kesä iha pilloille ko ei uskalla mittee suunnitella ko ei tiijä jot määnkö pöörätuolis vai könkäten etiäpäin. Pitis männä tallinkii ja ja se povoonki reisu pitäs tehä vaa millä koipiloilla. Oiskoha kellää lahjottaa miul pari tervettä jalakaa. Jot mie oisin illoone ko
ies muutaman päivän saisin olla iliman kippui. Täsä tullee kiikkuseks ko persuuksii ammuttu karhu ko ain kolottaa. Si mie yriitän käävä ukkoo kraivelist kiinni ko pettää ihtehillinta. Sammakot ja kiärmeet si vaa luikertoo suus ulos ko sen aakasee. Miehä muutes nii aarinkoine ja mukava immeine (noo joku voip tiätty olla toistmiält)mut ei kerrota kelleen.
Nuapurki läht tuassiisa mökille jot miul ei uo ies sitä pakopaikkoo jot saisin hetken taavon oman
nappain ympäril pöörimisest. Pien alkaap olla tää miun näköalaane.
Noo huamenna tulloo poika ja minnii käämäseltää ja nählää valokuvvii ja kait mie suan jottain ko hää mutajas jottain äiteepäiväst.
On tulluna joskus kirjootettua tällaanekin runo.
TOISENLAINEN ÄITIENPÄIVÄRUNO
Miksi se koskee, koskee yhä
tunsinhan minä sinut.
Silti joku minussa odotti,
odotti vain pientä viestiä,
viestiä, jota ei tullut.
Äiti minussa, kaipaa aina
vaikka lupaankin itselleni,
nyt, nyt et ainakaan
enää minua loukkaa.
En odota mitään, kuitenkin odotin.
Soitin ikävissäni sinulle,
sinulla ei ollutkaan aikaa.
Oli kiire sinne tai tuonne.
Odotan taas soittoasi,
sitä vain ei koskaan tullut.
Kovetan hiljaa sydäntäni
totuttelen olemaan ilman sinua.
Itkuni ei ole vielä loppunut,
kun se aikanaan loppuu,
minusta on jäljellä vain kuori.
Tunnen sen tyhjyyden sisälläni,
jokin minussa on epäonnistunut,
koska et välitä minusta, meistä.
Se tyhjyys murskaa minut
vie mennessään osan elämääni.
14.5.95 yöllä Pirre
perjantai 1. toukokuuta 2009
MUALIMAN KIRJAT SEKAASIN...
Nii ne mualiman kirjat. Se mökkine si tulloo sinne mökille jahka tää kelrikko loppuup parin viikon piästä. Muute vajjoop sinne muanpovvee koko juttune. Ny si pittee sänkyvä tilata ja niihi patjoloita. Nii kesä suap alkaa iha kummast.
Mökkerö on iha serkkusen mut meil vappaa käättö. Mie maksan sähkön nii ei oo mittää onkelmii. Muuta maksuu siit ei si uokka.
Jaa nii se palovakkuutus on vie tarkistettava jot sekkii on kunnos.
Sit se vahvistus siihe laskusee tul jot mie olin oikiassa ja paljos olinki. Lasku seuroo peräs jahka kerkii. Mie huomenis mään sit ukolle ostammaa sitäs kallist liäkettä mut pittee ottaa siit laskune ko se tojistus on jo siä kelassa. Suap rahat poikkee jos sen hyväksyyvätten. Muutes ukkoki on olluna ny ihas kivas kunnos. Samoin mein koiruus on yhä tevehien kirjoloissa. Miust ei vie tiijä ko mie lopeetan nuo kipuliäkkeet si vast sunnuntakkiina. Nää niit tulehuskipuliäkkehii.
Mein vappune on männy tiirotessa kilipailuja telkusta ja nukuttua ja yhä enempi nukuttua. Mut ei uo rapulaaka senpualee. Mie ny en si rapulaa suakkaa ko en kykene juomoo viinaksii. Miul ei mäne nää kirkkahat alas ja punaviin tekkoo kauhiin nuhan. Valkkarii voip juuva mut sekkii on oltava sitä enempi niiko makijaa jot ei närästä.
Miul käviki kerran nii jot miul ol sellane liäkitys piällä jonka kanssa ei ois suanna juuva mittää. Noo ei muistant ies liäkär varroottaa (ei ollu antipijootti) myö si kesänalkuva vietettihin nuapurin mökillä. En mie juanna ko yhen lasillisen jaa kauhiist mie yrjöö kuhtuusin yöllä. Ol niin maan perkuulen kauhii olo. Juu mie tiijän ny kyl jot siihes suattaap melekee kuolla. Noo mie si myöhemmin kesäl lujin jot tää liäke yhes alkomahoolin kanssa tekkeeki antapusmaise vaikutuksen. Hohhoijaa jot nii tylyst mie si kokkeilin milt se yrjöherran vierailu tuntuup.
Nuapurikkii män mökillee jot mie en ies uamukohveelle piässy. Joteski iha vierootusoirehii olluna pakko myöntee. Kuis mie pärjeen sen kaksviikkosta ko hää männee sinne epsanjaa???
Miun plikka ja poijjaat ja vanahempi plikka avokkisa kanssa ovatten mökillä. Ny onki olluna ihas kivat ilimat jot senpualee on olluna varmaa mukavaa. Rilli kuuman ja muuta sellast.
Nii on tapahtumakööhää olluna tää miun elämä jot ei uo mittää kerrottavvaa jot mie lähen karvast viemää ulos. Eipähä lase kinttuloille.
Täsä teil niiko pyhhiin kunnijaks:
Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo,
hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vauhtii hössötä aina,
päivälläkkii piäs joskus pehkuun paina.
Toppuuta tok tuo tulinen tahti,
kokkeile mittee ois ruokalevon mahti.
Kohta jo huomoot, miten ois sommoo
katkasta virta, antoo hermoille lommoo.
Pirre pirtee