USKOTTEKO IHMEISIIN.......

.....MIE EN UO OLLUNA IHA VARMA EN AINAKKAA MEIN KOHALLA. NY SI ON PAKKO USOA.

Mie pyyvän kaikkii joil niiko on jonkisorttine yhteys yläkerran Herroo lähettämmää sinne kiitoksen.

Juttu si männöö näin. Miun ukkoha ol enne jooluva niis kokehissa ja kuvahuksis. Ja ny muanantakina meil se liäkäraika ja nii mieki jännitin ekkoo kertoo jot en kokosyönä saat simmua umpee. Ei un tullu millää vaik kuis oisin unjukkoo kosiskelluna. Ei näättänt ukkokaa nukkuvan mut häähä ain näit liäkärinkääntejä hermoileep.

Si se invataksine meit haki 9.30 jahka ens ol kaivanna toho jalakakäätävälle sen toolin kokoosen kolon. Jot oli kuulkee lunta. Si myö sinne sööpikselle kurvastii ja mäntii sinne kuuventee kerroksee uottamaa sitä liäkärrii. Ja suatiiki uottoo ihas kauhiin kaavan. Se kehtos häippästä vällee papureihe kera jonnekkii ja tul si takas ja kutu meit sissee. Ukko pystyy muutaman askeleen kävelemmää jahka suap jostakkii kiinni nii tooli jätettihin si etteisee.

Hää kysel vointii ja olloo ja sanos sit jot kokkeet hyvvii ja mittää ei löövy. Sie uot sööpäsest terve miäs. Siin kuulkee miun leekane putos rinnuksille? Juu´uh nii hää sanos. Jot jos ei näis papureis ois olluna parvuotta takaaperi jot syöpäne on nii hää ei ies usois sitä. NY ON TAPAHTUNNA IHMEPARANTUMINE. Mie miun leekain kokkoosin ylös ja siihe jämettyki sellaane hymy jot hullun minnuu vissii immeiset pit. Lisäs liäkär siihe jot pahin onki si ny se lewynkappaletaati.

Otettaa viä vuuvenpiästä kaik kertaallee ja si ei ennää tarvihe.

Myö kurvastii siä sit alas ja aalaa uottammaa sitä invabiiliä ja nii mie olin sejonnu jot kohveet ja pullatki jäip syömäti. Siin mää vaa istuksin ja virnuulin toolilla. Ukkoki ol mykkän. Herraane aika ny uskaltaa jottain suunnitella enempi ko parpäevää kerrallaa. Mie jo hetkoht siit aalasest soitin plikalle uutiset.

Kottiiko viimoin piästii nii poijjalle sammaa tekstiä puhuusin ja tietty miun nuapurille kans. Si juotii kohveet ja mäntii nukkummaa. Enhä mie unta suanna mut lepääsin kuiteski.

Joolu män plikalla ja meit olki si iha 8 henkee rookapöövän ympäril. Ja ruokoo si ol vaik piänel kyläl. Ja kyllä sitä si söötiiki ei senpualee. Siält si kottii ja tiällä myö vaa oltii ja namusii heiteltii suukkii tai mie heitin.

Joolupäivän kävi miun poikain ja minjäin ja myö vaa juotii hein kanssaa kohveet. Joteski olliit kauhiin vaisui kumpaineki. Mitähä lie ilimassa vaa mitä se miul kuuluu. Kylhä mie jottain ikävee uon kuullu. Sairauvet ko eivät kysy aikoo ja paikkoo.

Meil jiäkuappi nii täännä ruokoo jot ei tarvihe hetkoht kaappasee männä tai huomen on maitoo pakko jostakii ehtii.

Jot tällaane ol tää mein joolunihme. Kaikille oikee mukavoo uuvenvuojen uottamist.

Pirre se tipisellaane

RATKIRIEMUKASTA JOULUA IHAN KOKO POPPOOLLE!

tvoo Pirre se tipisellainen.

VÄHÄÄSE VIÄ NII SI HÄÄ TULLOO........

....AI NII ET KUKA TULLOO NOO JOOLPUKKINE TIÄTEKI.

Myö si kurvastii kiäntymäsä siä Poovesesa vaa ens myö oltii sen itiikan kynsis ukon kanssa. Ne reissutko ei meilt koskaa uo männynä ihan kiitettäväst nii ei si nykkää. Ol meinaa ukon miäräykset jiännä liäkäriltä laittamati sinne konneelle jot iha pit sit siält syöpiksen liäkärin sihteerikölt niit utsii. Ei hääkä tiänt mut män si kysäsee ja soitti perree.

Miun kokkeet si onnistukkii kertalaakist ja vaa ys reikäki tul. Ennätys on 7 reikää ja toine ennäätys on kahen lapraasen kautta. Ensimmäisesä ei vätten suaneet verta miust irti ja mie en luvanna nennuu tirvasta. Si myö ukko heitettii kottii ja otettii nuapur kyytisee ja lähetti nokka kohti Porvoota.

Mein eka ossoote ol siä Jokikatu kuuvesa lahjapuotisesa. Mie hein uppeita kynttilöit mäntii ostammaa vaa ei heil si niit ollunakkaa. Pihkura. Mut mie löösin si seimehen miun viimevuojen joolulahjoille eli sil pyhälle perhehelle.
Siät myö mäntii rumperille ja mukkaa lähti laatikko pusuja ja tyrnimarjamarmelaatikarkkei. Ol muutes hyvvee siis se marmelaati.

Ja si reissusen kohokohtaa eli kulnaarisii naatintoja ehtimmää. Joku mies meille suosittel ravinteli Timbaalii ja olki komia paikka. Iha tul etelä miälee ko sit siäpihhaa ihhailtii. Meil käväs tuuri ko ol ys vappaa pöötäne. Eihä myö oltu tilattu sitä ko ei tiijetty etukättee. Myö si tilattii
erlajjii jokkaine. Nuapuri otti tuorehest tonnikalast pihvin kera sinisimpuukoihe ynnä muit herkkui. Kuski söip rillikylykee etanasoosin kera. Mie nielin kielen kans häränpihvii kerä härkäpytin kanssa. Mut sitä ruokoo pit uottaa aikas kaavan ko miun härän rilloomine kestikii aika kaavan. Myö silaikoo tyhjennettii yks ihana leipäkor. Toshyvvee leipee pakko sanua.

Si myö hissuksii lähettii kottii koht ja piätettii jot kesällä tullaa uuvestaa ko on ulkoterassikkii käätössä. Mie si pilkkisinki koko kotmatkan ko ol massy täännä. Sen mie huomasin jot en mie ennee jaksa kävellä oikiast ollenkaa ko nii on nää miun jalakaparkaset kipiät. Saa nähä kuis kaavan nuit kivvoi reisui voip ies tehä.

Ny si sunnuntakina mie sen seimikuvaelman laitoin tohos pöövälle valamihiks. Siihe viä kynttilät
nii nätti on. Muute en uo mittää teht joolun etiä pakko sanua. Saa nä jot suanko ies aikaan mittää ja millaane mein joolu ny ies onkaa.

Ukko on tännää jonna sitä varjoainetta ko huomeuamulla on si se rönkkeni. Voi pihkura sentaa ja miun kuskikii läht Oolusee käämää jot piäsen vast torstakina jooluostoksille *huah*

Ovatten luvanneet kovvoo pakkasta huamiseks jot suap nähä salapooko se miun henken ko mil se astmane on. Mie ko pakkasil mänin koiruutta ulos viemää ni olin ko rosmo. Nuaman iessä ol huivi ja kauhii sumupilvi henkityksen mukan.

Tällast aikas mukavoo tälkertoo ja enskerralla lissee.

Pirre

IHTENÄISII OLLAA.......

.......AINASKI MELEKEEN. MEINHÄ ON SOOMI PARKA MYYTYNNÄ VIARAHILLE MAILLE JA EI UO IES ENNEE OMMOO RAHHOOKAAN.

Myö si juhlittihin meil ukon ja nuapurin kanssa. Mie meille pitsaaset tilaasin jot eu tarvinna ihte ruokoo viäntää. Mie nii kauhiin laiska kutes työ tiöjätte. Noo huijottii ne tuulensuojoo ja ko mie uon synttäriks nuapurilta suanna kuoharipullon nii myö se korkattii.

Miun klasit ko ol mualla (sielhä kaik tärkii on) nii nuapur toi omasa lainak ja siit me si hörstettii sitä ja kuulkee iha ol hyvvee.

Ukko meil halus kahtoo urheiluu ko hää ei nii piittoo nuist akkoloihe retonkeis nii hyö kera klasien ja pullon hiipisimmä nuapurin telkun iäree kähtelyy kahtommaa. Sehä siin on se kaikkein tärkehin niihe mekkoloihe arvostelemine kuis ol kommee tahi kauhia. Iha kivast aika siin hurahti.

Tiistakina myö tassilla varoovasti mäntii terkkuu niit tikkilöit poistammaa. Hyvi läht mut hiukka on ruma arpi sanos hoitsukkii. Siliäähä se siit viä ja on ainaski terve. Mie sinne vaihteheks resehtejä jätin.

Miun kuskine käv laittamasa vihoin miun verhoset akkunaa. Ne ol pesuses aikoi sitte. Meil nii korkial tankoone jot tällaane tappi ko mie uon ei sinne yltä. Hääki tarvihti lisäkoipisii. Si myö hajettii kellarist mein joolukuus sissää. Siin ei viä uo koristeit eikäs kynttilöit mut koht on. Jahka mie suan ispiraation. Hehhehhee...

Keselviikkosta myö käätii kaupoil ja mie joolukorttiloit ja merkkisiiki tempaasin mukkaa jahka viä saisin niihis osottehet nii postihin sit vaa. Mie inhoon postkorttisten kirjuuttelluu. YÄK!

Tännää miä uon vaa lorvehtinna mikä miult sujjuu oikke hyvin. Se lorvikatarri muutti meil pysyväst.

Plikka kävi kipiän jalakasa (2 vikkoo takaaperi sen loukkas) kanssa eilös hoitsulla ja rönkkenis. Hoitsu sen oikkehyvin sitos ja tännää ol si liäkärillä. Ei olluna ainaskaa murtummaa ja lääkär si kysäsee jot halluuko hää lommoo? Ei plikka halunt, mut kysys jot koska tuloo uuvestaa? Kui nii uuvestaa? Noo jos ei niiko ala kipune hellittää. Ei vastausta. Si hää sanos jot jos jalaka viå pittää situa nii suapko hoitaja sen tehä? ??? ko ny ei satu ko on nii hyvin sijottu. Männee vaa par buranaa päiväsä ko ens män 6. Ei kuulemma suositella jot pijetää nii kauvan sijottuna...

Mää oisin nääki kaks päivee voin olla töissä. Ol niiko pitkii päivii nää vappaat. :)

Meil si huamenuamulla molemmilla verkokkeet. Ukolla ne syöpälinikan määreemät ja miul vihoin se kilppari ja sokurikoje. Saa nähä ny kuis mont reikee akast löötyy tälläkertoo. Si myö heitettää ukko kottii ja suunnataaki aatosen nokka koht Povoota. Siä käävää siä rumberin tehtahan myymäläsä ja yhes lahjatavaarapuotis. Vissii essytää myös syömee jonneki kivvoo ravintellii. Sen näjen si hoomenis.

Jokoha tää ois niiko täsä täl errää. Viikonloppusta armaha ystävääset. Kyl mie teit lujen vaa en ain ilmoottele käänneistä.

Pirre

JOSPA TUASSIISA VÄHÄÄSEN.........

IHANOO JOOLUN UOTTAMISTA KAIKILLE!

Kuva Liisukan ja hänen luvalla.

Mitähän täs tuassiisa turisis. Ko mittää kummoo ei uo sattunna kerranki niinpäikkee.

Ukko ol siä leikkauksesa ja pittiitki sisällä vuorokaaven niikos mie kertoosin.. Kolome tikkivä siin vaa on jot ei nii kauhiin suur huava tulluna.

Mie si kummoo unta näjin. Mie miun serkkuplikkoo turpoo huitaasin. Ja si kysyysin jot mänkö hampulit. Ei kuulemma männy. Mie si kysyysin jot miks hää miun piäne valakoosen koiruuven män hukkoomaa. Ol nii nätti sil ol soromen kokkooset käpälätki nii ol piän.

Siithä mie hälle suuttusinki. Ikuna en uo kettää naispualista turpoo huijonnu en muute kyl miähijäkkää sen pualee.

Iha uattelin soittoo serkulle jot onko leekapiälet kipiän, mut en si viihtinnä kuiteskaa. Tai noo kylhä mie yrriitin vaa hää jonku kans joorus nii mie en si uuvestaa soittant.

Myö sillos sunnuntakina ko ol keselviikkova karvaane poislähtennä, vietii hänet mualle ja hauvettii mein iellisen koiruuven viäree.

Miun nuapur ja kuski tul mukkaa. Mie koiruuven miällellui otin mukkaa ja taluutushihnan ja vilttisen. Si myö ajoimme kukkakaappaa ja mie viä yhen kommeen valakoosen ruusun ostin.

Ko myö perille piästii nii miun kuski kaivo sinne hautoo vaa siin tarvihtii kankea lapijon mukan. Nii ol kivvii ja juurakoit siin harjusen muassa, mut syntyhä se monttune kuiteski. Myö hänet sinne si laskimme vilttisen avulla ja sit män lelut ja remmi perrää. Viimoseks miä viä sen ruusun sinne tipahutin ja si peitettii se monttune. Sinne miun rakas karvaane kaveri jäip köllimää.

Kottii tultii Tuuriruusun kautta ja syötii siä pivilät ja pernat. Si mie koton parkuusin iltaasel ja viä yötmyäteki vaa enhä mie hänt takas sua. Ikuna en ennee koiruutta ota ko tää on nii murheellist ain ko hää joutuup lähtemmää.

Ny si alkaap joolu vaahilla tullee etiä ja mittää en uo sen hyväks viä tehnä. Kuskikii on olluna kipiänä jot ei uo kaappasee piässy. Plikka kyl tännää miut käätti ko jiäkuappi iha tyhjä pelekkä kaiku vaa sisäl.

Jot tällast täällä tälä hetkel. Mittää ihmeempää ei uo sattunna.

Morot kaikil Pirre