IHANOO JOOLUN UOTTAMISTA KAIKILLE!
Kuva Liisukan ja hänen luvalla.
Mitähän täs tuassiisa turisis. Ko mittää kummoo ei uo sattunna kerranki niinpäikkee.
Ukko ol siä leikkauksesa ja pittiitki sisällä vuorokaaven niikos mie kertoosin.. Kolome tikkivä siin vaa on jot ei nii kauhiin suur huava tulluna.
Mie si kummoo unta näjin. Mie miun serkkuplikkoo turpoo huitaasin. Ja si kysyysin jot mänkö hampulit. Ei kuulemma männy. Mie si kysyysin jot miks hää miun piäne valakoosen koiruuven män hukkoomaa. Ol nii nätti sil ol soromen kokkooset käpälätki nii ol piän.
Siithä mie hälle suuttusinki. Ikuna en uo kettää naispualista turpoo huijonnu en muute kyl miähijäkkää sen pualee.
Iha uattelin soittoo serkulle jot onko leekapiälet kipiän, mut en si viihtinnä kuiteskaa. Tai noo kylhä mie yrriitin vaa hää jonku kans joorus nii mie en si uuvestaa soittant.
Myö sillos sunnuntakina ko ol keselviikkova karvaane poislähtennä, vietii hänet mualle ja hauvettii mein iellisen koiruuven viäree.
Miun nuapur ja kuski tul mukkaa. Mie koiruuven miällellui otin mukkaa ja taluutushihnan ja vilttisen. Si myö ajoimme kukkakaappaa ja mie viä yhen kommeen valakoosen ruusun ostin.
Ko myö perille piästii nii miun kuski kaivo sinne hautoo vaa siin tarvihtii kankea lapijon mukan. Nii ol kivvii ja juurakoit siin harjusen muassa, mut syntyhä se monttune kuiteski. Myö hänet sinne si laskimme vilttisen avulla ja sit män lelut ja remmi perrää. Viimoseks miä viä sen ruusun sinne tipahutin ja si peitettii se monttune. Sinne miun rakas karvaane kaveri jäip köllimää.
Kottii tultii Tuuriruusun kautta ja syötii siä pivilät ja pernat. Si mie koton parkuusin iltaasel ja viä yötmyäteki vaa enhä mie hänt takas sua. Ikuna en ennee koiruutta ota ko tää on nii murheellist ain ko hää joutuup lähtemmää.
Ny si alkaap joolu vaahilla tullee etiä ja mittää en uo sen hyväks viä tehnä. Kuskikii on olluna kipiänä jot ei uo kaappasee piässy. Plikka kyl tännää miut käätti ko jiäkuappi iha tyhjä pelekkä kaiku vaa sisäl.
Jot tällast täällä tälä hetkel. Mittää ihmeempää ei uo sattunna.
Morot kaikil Pirre
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti