RUUSUJA 100:LLE LUKIJALLE.

ruusut piirtänyt ystäväni LIISAMAARIA

Vähäsen miun pittää inmetellä jot ei uo paino tään enempää

noossuna vaik tätäs syömäjuhloo on tulluna iha kiitettäväst

viätettyy. Myö sunnuntakina lähettii ärrälle ko miun maito ol

männy piimäks ja kohveen juonti ei onnanna.

Hitsi siin viäresö on se pizzapaekka ja siihehä myö sorruttii.

Vastapiätä ois olluna se ihana kahvila jos niit ihanii omppulei-

voksii ja sinne silimät jo hammuili vaa jaäräki sanos jot ny nou.

Toiseksee ko mäntii pitsoo syömää nuapurrii hää ol mukan täl

koiruuvenulkoilutuslenkillä nii siä on hyvvee kakkuva ja keksi-

löit. Miekö muka perso makial, mite työ ny silviisii luulatte (vai

uonko mie?)

Noo pitsat uppos nopiaa mein kitusii ja hyvvee ol. Kohveet juotii

ja si mie mänin kottii ukkova herättellöö. Kaikenlaist urheilujut-

tuva tullee telkusta.

Maanantakina si se liäkär soitti niist miun kokkeist. Iha olliit koht

hyvät minä ny sokuri ol vähäse korkii ja sehä miul on seurannassa.

Si ol se kilpparikoje siin hilkulla jot mie vihoin sain sen liäkkeen kok-

keiltavaks. Ko mie sille liäkärille sanoosin jot nii uon ruumiillisest

väsy jot mittää en jaksas tehä en ies sitäkää nii hää sanos jot kok-

keillää kuukaus ja uutee kokkeesee.

Noo ko miun Tummakommee kuski tul käättää kaapoilla nii si mie

mänin kans apoteekkii samalla reisulla. Ny miul on si Tyroksii tai

jottain sinnepäikkee. Kahotaa alkaaks muija piristymmää.

Tää tiistakipäivä onki si männynä iha ihtijää ja mittää en uo saanna

aikaaseks. No ekan puoltaplettiva pistin tännää nuamaani jot ei se

vissii nii hyvä liäke uo jot het alkaasin maratoonii vettää.

Mie tännää pistin kynsii purten miun talvitakkisen pesukonneesee

ja istuusin tulisil hiilil ko en si tiet mitä tapahtuu vai tapahtuuko mit-

tää. Ehjä ol ko otin sen siält ja iha puhaski ol. Sitä vaa eis ollun saan-

na pistää sinne konneeseen luki lappuses.

Kävin mie tännääki nuapurisa uamukohveella. Ja sain kakkuva

muutaman viipaleen. Nuapuri neelo puikot kuumin villasukkii

ja miun plikan musikat suap ne.

Hitsi meil ol eiles hissi rikki ja mie könnyymää rappusii alas ja repi-

mää ovvee kiin ja hakemaa koiruutta ulos. Tännää olki pohkehet

nii kipiät jot huutoo meinaasin ko lähin liikkeelle. Miun on piästävä

alakertaa asumaa ei auta ko mein hissi vähäsvällee rikki. Jos mie

sitä kallist "kukonhelttoo" nuihi poloviii pistän nii ei se helpoota jos

alvariisa ravvoo rappuloit.

Si miulle tul miälee miun eka laskettelureisu. Oonkoha mie jo sen

kertonna? Noo ei muistu jot kerron uuvestaa.

Sillo ko mie viä olin kohtalaise nuar ja miunki si pitis harjootella

laskettelluu ko kaik meijä perheest jo sitä harrasti. Myö si mäntii

tähäs lähelle Salamenkartannoo. Se on varmast Suamen piänin

mäki jos ol se ankkurihissiki.

Ukko minnuu neevomaa jot mäne yssin on helepompi lähtä siit

poikkee. Mie tekemää työt käsettyy ja mänin jonnoo ja si yssin

hissii. Miun peräs si par 10 vuotiast koltiaist ja tää KELEN hissi

sano sopimukse irti ja pysähtykki kesen mäkkee. HUAH, juu

miun takkaa kulus vakkaalla pojjaan iänellä Se on ton lihavan

akan vika jot hissi män rikki! Mie naurammaa nii jot olin puota

siit hissist kokonnaa. Onneks se sit lähti liikkehelle jot jottain jäip

viä maihehest jäläjälle. Ukko ol taas hissis näihe poikiin peräs ja

sano jot ol männä sukset ristii ko naaro nii kovvaa jot iha kyyne-

leet tul silimii.

Noo tul seuraaviin tuntiloihe aikan kokkeiltuu nii volttiloit etu-

ko taperinki ja ol siin vissii muutama taitto ja kiänneki. Mut

hauskoo ol ja unki tul iha kummast illalla. Ei tarvinna unjukkoo

vikitellä.

Voisko joku miul kertoo jot mitä männee vikkaa ko ei tuu ennää

tekstilöihi vällee vaik kuis niit sinne laittasin.?