Mie en si oo ajokorttiva ajannaja iha siit syyst ko ei voi ajjaa,
puhhuu, syyvä, lukkee yhtaikoo.
Mitä se sellaane on? Miun pittee
ainakkii kolomee nuist tehä yht-
aikoo.
Miul yks kaveri on tulkkin ajo-
koolussa ko siä on rommaanin-
kiäline oppilas. Hää ei ossoo suomea ja opettaja ei rommaania.
No myö si eiles käätii vaihteheks ukon kanssa liäkärillä. Alkaap
olla jo omavastuu osa koht hoijettuna. Nii on paljo olluna näit
männöi. Ja tuassiisa niit liäkkeitä kahteltii. Noo pysyvätten viä
sammoina.
Torstakina meil kävi si ukon uus sossu. Misthä mie olin suanna
miäleeni jot hää ois vanaha. Pirskatti noor nätti plikkaha hää
ol. Kauhii papureihe teko ja hää si lähettää ne meille allekirjoo-
tettavaksi ko suap puhtaakskirjootettuva.
Män siin samal kohveet ja suolaaset. Mie pasteijoita laitoin jot
ei ain sitä makijaa.
Nuapuri kävi hakemasa mein koiruuven ulos ja heille jot myö
ukon kanssa otettiiki nokooset. Oikke makialt unet maistuski.
Mie si illalla hänet hajin kottii.
Uamulla ko herrääsin nii olin iha kauhiist väsy. Mie ny si nostin
ton tyroksin vai mikä se ol puoleetoista taplettii. Saa si nähä
mitä tapahtuu. Mie uon kaks päivee hikkoillu tuassiisa ko nia-
karan putovus. Hitsi ko tukkakii on ko oisin just suihkusta tul-
luna. Kyynäpäistä lähtööp nahka ja iho on ko kuivoo perka-
menttia. No muanantaina on se pisinäätteen viemine. Ja par-
viikkova nii sit se uus kilpparikoje.
Hitti mein povoon reissu mänki mönkää. 20 päivä ko ukol onki
se töölösen lonkan kuvaus ja miul viä jalakahoito. Pittee siirtee
toisee kertaa. Kessitää ny si uuvenlaine vappoo ko mie en sitä
halluu menettää.
Hitsi ko on tylsee ko ei tapahu mittää...
Onks kukkaa henkenpelastant akvaarijokalloi...juu mie uon.
Sillo ko vuonna 1 ja 2 olinki viä työelämäsä nii siivosin uamul-
la yht toimistoo ja siä ol niit akvaarijokalloi. Ol unohtanna
tää heppu akkunan aaki yöks ja ulkon 20 astee pakkane. Siin
kuulkee kalat kellus jo mahat ylöspäikkee ko mie tulin huo-
neesee. Jot ol kylymee ko jiäkellarisa.
Äkkivä akkuna kiin ja pöötälamppune kiinni sen akvaarijon klas-
sii ja si mie sielt osastolt ehtin jottain mikä puhaltas lämpöö ja
löösin hiustekuivoojan. Sen puhaltammaa lämpöö ja sit vaa peek-
kusii pystyy. Hiljaksee alkoovatten kalat herätä koomasest ja
uiskentelemmaa. Jäivätten iha kaik henkii ihme kyllä.
Tuli si omistaja ja häne ilme ol näkemise arvoone ko hää tätäs vi-
ritelmää kahtos. No mie si seliitin ja hää nauros viä viikkoin miun
henkenpelastusoperaatijot. Kalaset ol varmaaki tyytyväisii.
Mie taijan männä syömää jiätellöö pakkases viä on.
Mukavata puhhee kaikil...
Pirre
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti