Siinä se on,
juuri se.
Rakas sammaleinen kivi,
joka on tarjonnut lohtua,
suurta rauhaa,
jonka kupeessa olen
itkuni itkenyt,
löytänyt sieluni mustat aukot.
Kuinka rakkaaksi olet tullut.
Nyt istun pelkästä ilosta
nautin maisemista ympärilläni.
Ne ovat niin kirkkaat,
niin puhtaat.
Kiitos rakas Vapahtajani,
sammaleisesta Lohtukivestäni.
08.08.2002 Pirre
Runo liittyy kirjaan LOHTUKIVI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti