Pittäisköhä alakaa
saavakävelee. Mie
ihan tylysistyn ko
ei mittää, ei nii mit-
tää tapahu.
Koirookaa ei voi vii-
jä pisemmälle ko se
kyns viäki on pipu.
Tul toispäivän vähä
vertakkii ko ol nii
epätasaane hanki.
Ei senpualee vaikia
miunki on siin kävellä.
Nää kenkön piikkiset
ei taho yltää jiähä ast.
Siin si liirattaa hiki ohtalla ja peleko tapuales. Onneks uon viä py-
synynnä pystys.
Eiles ko mäntii kaappoille nii hitsi olki sellaane vanaha aatobiili
nii pit noosta täl miun kipiällä koivella kyytisee. Jot kuulkee
kirpas kipiäst. Sit mie ain sen helkutan lippuaatomaatin kanssa
uon ermieltä. Se miulle keljuilee iha varmast. Tuumoo jot tuas
taas toi akka ko ei ossoo ja räkättee perrää. Mie kuulkee piu-
juunin värisen si roplaan ja si kuski näppäräst sen käättää siin
aatomaatissa. Mie uon harjootelt jo pualtoistavuotta ja joskus
se armahtoo ja mie jo luulen jot vihoinki. Nykkii mie jo kaahu
silimissä eiles näätin montkertoo ja ei mittää. Olinki jo luovut-
tamasa ko hää sit armaht.
Si myö käätii apoteekissa ja mie huomoon jot miun pankkikort-
tine onki kajoksissa. Syvän tek voltin ja mie pijin kovvaa kiin
miun järestäin (onkoha miul ies sellasta)jot se ei niiko karkaa. Si mie
sanoosin ihtellein jot ajattele mis uot sitä viimeks käättännä.
Valkenha tuo. Mehä syötiiki laavantakina ne pitsaaset ja mie
sil maksoin. Ja ko kuola valus poskille heitin kortin pöövälle
ja aloinki syyvä. Hitsi siin se ol pöövällä ko tulin kottii takas.
Ny työ kaik si tiijätte jot mie uon ihas laiska immeine. Ko en
korjoo pöövältä kammoi pois. Rahalla piti si maksaa ne tap-
leetit jot senverra löötys lompuukista.
Nuapuri män aatomaatille repimmää rahhoo ko ois suanna
vaa se laite sanoski jot toimintahäiriö. Onkos meis jottain vik-
koo. Hää siirtys viereisee ja sama tulos. Si joku muu saip rah-
hoo ja hää toivorikkaana uuvellee. Ny si heltis. Mie en yrit-
tänt olleskaa ko miul onneks ol mukans se visane jot sil si
korvaasin pankkikortin.
Ruokoo kerättii kärrylöihi ja si kassalle. Mie ens sillä S-kortilla
uattelin maksaa mut ko sekkii miul suuttunna nii en arvanna
ko en tiijä kuis pal siä ol sitäs rahhoo. Mie uon kahteekertoo
suanna uuven tunnarin ja sen kaikkiin taiteen siäntöjen muk-
kaa asentat vaa perskuta ko ei lase minnuu kahtommaa miun
tillii. Pittee tuas hakkee uus tunnar. On tää muovirahan kans
eläämine vaikijjaa.
Jootusin mie si kuiteski ottammaa sitä rahhoo sil visal ko taksi
piti jollakiviisii maksaa. Mie mään ain taksil kottii ko miul kau-
hiin iso rookakärryne ain iäriää myöte täännä. En mie sitä jaksa
kiskoo. Nyö si uotettii taksii ja jiävyttii sinne ulos ko ol hiki tul-
luna siä kaapoissa.
Myöhä si kurvastii nuapurin luokse jaa mie olin siä häne kanssaa.
Si hää mei kohveet keitti ja myö pistettii nassusee tuoretta pa-
tonkii ja sen piälle niit masariinileivareit ja suklaapatukat. En
mie uo perso namille mut ei tarvihe ko kerran pyytee uon het
ylipuhuttu. *heh*
Si mein täi miun ukkoin uus sossu soitti eiles ja hää tulloo kahtom-
maa meit ja tuopki nipun papureit allekirjootettavaks. Ukko täät-
ti 65 nii vaihtus tää tätsy. Hää sanos jot katotaa jos on viä jottain
mitä meil ei uo tai mist ei tiijetä. Kuha ei mää miun kuukausvap-
paita sorkkimmaa. Miul niit on 3 ja mie ne halluun pittää nii kau-
van ko miun apihoituri pärjee ja ukko on siin kunnos jot uskallan
hänet jättää.
Myö uateltii nuapurin kanssa lähtä Porvoosee käämää seuraavalla
vappaalla. Mi en oikiastaa uo siä koskaa kunnol käännä. Vanahaa
kaapuntii männää kahtommaa mein kivvoo kaappiasta jol olki tiällä
vähääsen aikoo liike. Siä se on vanahassa kaapuntissa. Si myö män-
nää syömää johoski kivvaa paikkaa. Myö männääki autobiilillä sin-
ne siis bussilla ja tullaa samalviisii takas. Mie iha oikiist sitä uotan.
Hitsi kello onki huamisen pualel jot pittää männä viemää karvanen
viä pissulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti