HERRA MÖÖFFI KYLÄSSÄ

Jotta voihan retale. Täällä mie kuulkee uon pohtinna, siis mie. Kuka
kele meil kääp sotkemasa. En mie yhtikäs ymmärrä. Meilhä assuu
vaa kaks aikuist mie ja ukko. Jot ko miäs ei sotke nii mitä jiäp jälelle.
En se mie uo uskokee pois. Ai jotta ette uso. Jos se onki mein koiruus.
Kaik mikä johonki jiäp nii on siin vie ylhuomennaki.

Si mie eilös kävinki sil viimosel piikkisel. Olki kauhiin jännää ko vissii
viis-kuus kävki si sanomasa jot täähä on se viimone kerta. Mitähä hyö
sil tarkoottiit. Oonkoha mie olluna hankala potiilas..hym..

Mut se ylliäkär sit tempaski oikee kunnolla ja rusahutti sen piikin sii-
he oikiaa polvee jot seinille olin männä. Nii vaahilla tyhjens sen ruut-
tasen jot mie jo luulin polovilumpiijon lähtevän liitoo. Huohootust ja
huutova. Si hää siirtys siihe vasempaa joka onki olluna se helepompi.
Jumankikka jot sattus. Miehä olin iha pöörtyy. Oikias on mustelma
ja mie en piässy monnee minnuuttii ies siit lavihtalta ylös. Olki vaikii
könytä ulos ja aatobiilii.

Si mun piti se kilppariresehti hakkee kaappareisul. Juu pit ja viä ottaa
apoteekistaki ko on liäkkeet loppu. Vaa siä se vielki uottaa nootajaasa.
Muistin vast ko olin saanna persuuksen penkkii koton kaappasen jä-
läkee.

Jot ei iha koko päivä männy hukkaa nii mie siihe pöövälle kaiken pa-
puurin ja muun keselle kuatasin maitotölkin. Jokkaineha sen tietää
jot jos jottain kuatuu nii iha takkuuvarmast siin on nii tärkijöit papu-
reit maijon alla. Juu nii miulki ol. Ol muutes iha uus pujelinlujetteloki
jos vaa par nimmee vast. Mie si repimmää niit taksi lappusii ja muit
mukavii irti irti toisistaa. Huah, ja si ko mie koiruutta ulos vein nii kä-
velinko ois olluna ne isommatki jutut hoosusis. Pillerit pyöris pitkin
lattijoit ja sillo on oltava kiirus ko mein karvanen pistää ne muutos
poskiisa. Jos aakasee vissypullon nii pualet suap naamallee. Mie en si
uskaltan ennää ruokoo tehäkkää. Mitä siitki ois tulluna? Syötii mitäs
tekemäti suatii tuulensuojoo.

Mie en uo vielkä sitä resehtii hakent enkä käänny itikoita laprasa kah-
tomasa. Nuapuri lupas huomenna soittoo ja herättee. Mie jätän pujeli-
men keittijön pöövälle jot o pakko konuta ylös. Jospa si onnais.

Jot tällaane keselviikko ja torstaki.

Ai nii iha meinas unohtuuki yks assii. Myö ollaa viikkotolokulla soitettu
mein huoltuppaa jot saana on nii kuuma jot nahka kärvähtää jo enneko
kunnol suap persuuksen laateille. Ja kiukaaltki on joku kivet viennä ko
punasii vastuksii vaa näkys. No myö tännää männää kauhiin varoovast
saunasee. Juu ol tulluna kivvii. Ei näkynnä niit vastuksii mut ei olluna
si lämpöökää. Hittilääne iha ko oltaski oltuna turkkilaasessa höörysaa-
nassa. Kertaakaa ei pihahtant kiuvas jot nii ol kylymä. Pit männä suih-
kuu lämmittelemää.

Muutama päevä ollaaki nuapurrappusesa nuuhkittu jokas oventakkoo.
Nii on kauhii haju jot jo pelättii jossaki oleva ruumihii. Ei vielkä uo sele-
vinny mikä haisoo ja siä on jo kaks huoltomiästäki käännä nenujaa näät-
tämäsä. Mätäneekö joku vai onko hometta tulossa siinäpä arvootus.