tiistai 21. huhtikuuta 2009

VOIHAN KELE....

Jokos teitin hermot männee miun kanssa?...en mie ihmettele nii män-
nee miunki. Koiruus on ripulil, ilman, osaripulis ja millo mitäki. Mie ny
tilloon ajan torstakis liäkärrii jot jos jottain viä ois kokkeilemati. Muute
on iha virkkune vaa kuis kaava ko suap vaa sitäs puurova.

No sit männääki tähä toisee onnettommaa. Se liäkehä hänet iha sekotti.
Hää kyssyyp kosk männää kottii. Mie, myöhä ollaa koton. Eiku kottii,
kottii? Tahi koska se auto tulloo hakemaa ja koska lähteep nuo naiset
pois. Jä vällee tupakalle ja si vuatteita piälle ja pois ja piälle ja puole tun-
nin vällein keittiöö ja mie en si nukkuna ko alko tuassiisa hirvittää jot
mitä tekköö. Yritti kohvettaki keittää mut iha omalla tavallaa. Elis repi
kanne irti kahveepannusta ja sitä si yritti soviitella ja pussia siihe. Jot
on täsä suanna olla taas ikiliikkujana.

Poika si ostiki iskälle uuven patjan sellaasen joka ei nii niit makkuuhua-
voi aiheuttas. Ol silloki ukko iha pihalla jot poika sen huomas. Mie jo olin
repinnä ne uuvet liäkkeet pois käätöstä. Tuassiisa palattii niihi alkuper-
raisii kipuliäkkeisii. Mittää kovin kummost hyötyvä niis ei uo.

Mie en tiijä mitä uon kertont ukon sairauksist. Hää sairastusi 2003 va-
kavaan masennuksee. Ei ihme ko ol sattunna vaik mitä. Ko miun syöpä-
ne ja rahahuoliiki sillo ol ja si hänet saneerattii pois töistä ko ol toiseks
vanahimmaine. Ko työhullu jootuup pois töistä nii ei se kestä. Hänel si
tulki sairaseläke sillo 2003 marraskuusa. Mitä hää tek suri ko ei piässy
töihi. Ja siihe mätettii nii vahvoi liäkkeit jot mieki kaahistuisin. Mie äk-
kivä hänet kiikutin iha yssityiselle sykiatrille. Sielt si alkos tulla appuu
vaa sano jot ei koskaa ennee tuu ihan kuntoho.

Näillä mäntii si kevvääsee 2007 hänel sillos alko olla toskipiä lonkka.
Hää kuatus ja se siit si suuttus oikee kovast. No myö käätii tosa terkusa
vaa ei siä muut suanna ko koprallisen kipuliäkkeit. Mie hänt kolome ker-
too käätin siä ja iha rönkkeninki ottiit vaa ei siin kuulemma mittää kum-
moo.

Miul si riittis tää ja mie tilloomaa ajan yssityisel ortopeetil 5.6 ja hää kah-
to lonkkoo ja sanoki jot ompa kutistunneet lihakset reitestä. Jot nii nopi-
aa ko piäsette nii makneettikuvvoo. Mie si sain ajan het ittenäisyyspäi-
vän jäläkehen ja varjoainehen kera hänet kuvattii. Vastaukset suoraa liä-
kärille. Hää meil soittaap jot pitäs männä mahottoman nopiaa keehkokuv-
vii. Mie sanoosin jot het huomenna ko kello jo 18.00. Kysy jot saanko mie
sen ajan nii mie sanoosinki jot iha kuule varmast suan.

Seeraavana uamun mie soittammaa sinne ajanvarauksee ja sanoosin pli-
kal jot heti ko liäkär tullee nii häne on soitettava miulle. Soittiha hää si
8.20 ja mie hyvi kiikkusella iänellä sanoosin jot het lähete sinne keehko-
onkkenii. Tulha se. Mie si ukon heräätin siin 11 aikoo ja sanoosi jot vuat-
teet piälle ny männää keehkokuvvii. Nii myö sinne aatobiilil kurvastii.
Kuvat otettii ja mie riitelemmää jot nää vastaukset si männeeki sil yssi-
tyiselle liäkärille. Ei meinant millää männä perille.

No liäkär tuassiisa miul soittaap jot saisko hää ne kuvat ko hää pistääp
männee papuurit ja lähetteen töölönsairaalan luutuumor yksikköö.
Huah, lonkkasen maljan yläreenassa viijen sentin muutos. Mie sanoosin
jot mänen ne kuvat ostammaa ja tuon hänelle iha vastaanotolle.

Nii mie ne kuvat hajin ja miun kuski tummakommee läht minnuu kyy-
vitsemmää. Ens mäntii mannerheimin tiäl vaa hää olki si toisesa paika-
sa. Kurvastii si sinne. Si lääkäri soitti jot hää suap nää lähtemmää mua-
nantakina Töölöösee.

No siält si soittiit jot mis ne nattiivikuvat on? Jäiks niiko meil. No ei jiän-
nä ko ne vietii sinne liäkärille. Niit kuvvii si ehtikki mie, töölön sihteeri
ja se mannerheiminkitien sihteeri. Lööty ne vihoin ja torstakina meil il-
mootettii jot Töölööseen sinne luutuumoryssikköö olis aika just joolusen
alla. Kuvvaavat sen lonkkasen ja ottaavat siit näätteen porraamalla.
Minnuu jo puistatti. Jottain varjoainetta häne pit juuva eellisen iltan ja
osastolta tulee viä enne kuvvii uus satsi.

Vieläkö tyä jaksatte? Myö si mäntii sinne osastolle ja häne ois pitännä
vaihtaa sairaalaliäkkeet ja juuva se varjoaine. Nää hoitajat vaa juoks
iestaas ja riiteliit keskennää. Näi män partuntii ja mie vällee kysyysin
jot joko hyö meijät hoitaa. Eivätten hoitanneet. Si siel joku hak jottain ja
ko aikasa ol hakenna käv ilmi jot meitä hää hak. No si pit vauhilla ukon
vaihtaa vaattehii ja viä ois pitännä olla siin pejis vaa piäs sentää pyörä-
toolil jot ei tarvinna peräs hölkätä. Myö si hajettii hänet 4 tunnin piästä
kottii. Ol siel iha koiran kohtelu. Jot minnuu oikee nyppis.

Seuraava ossoote olki si syöpätaatien linikka. Sinne myö het vuuven-
ven vaihtumise jäläkee piästii. Alkokii sit se toine rumpa. Verkokkeita,
luukartootus ja säjehoitoo siihe lonkkaa 5 kertaa jot ei murtus. Sitä
varsinaist syöpee ei löövetty vaan vaa tää etäpesäke siit lonkkaluust.
Joku levyepiteelikarsinooma ol tää luust otettu nääte jot sammaa tietty
on se oikiaki vaa mist löötyy ei vielkä tiijetä. Hänet on ny 4 kertoo ku-
vattu ja otettu kokkeet. Kesäkuusa seuraavat tiijossa. Hää saip sillo
niit opiaatteja siihe kovvaa särkysee.

Juu ei tää tähä lopu, ehei. Ei mei sentää nii hyvä tuuri uo. Vaa kesääl-
lä elokuusa ukko alkos näkkee painajaisii ja männä iha sekaasi. Tek
vaik millasii omituisuuksii. Hällä ol si syyskuusa vaihteheks syöpiksellä
nää kokkeet nii mie liäkärille jot ny pittee nuppine takistoo. Hää neero-
lookille tilas ajan. Vaa sit alkos uuvestaa tapahtummaa. Mie joovuin
vuorokauveks sairaalaan ja miun tummakommee ol kotmiähen. Ukko
olki si kokos yön seilanna ja häärännä ommii.

Si mie tulin kottii ja yritettii nukkuva vaa ei miun ukkoin ko hää ravas.
19.9 yöllä hää iha män pois tolaltaa. Juoks karkuu ko joku hänt yritti
tappaa. Tul miunki turvii. Riisu ja puk ja rakens parrikaateja. No nu-
kahti si jossaki vaiheessa ja mieki sain hetke raahan.

Mie si uamulla hänelle liäkkeitä viemää ja hää nukkuski iha piä jalko-
pääs ja kippurasa. Ko hää nous liäkkeitä ottamaa sano jot satuup. Si
ko piti läht vessaa nii ei jalka pientkää. Mie hänt sinne rahtoomaa ja
takas sänkysee. Soitin si liäkärille ja hää sanos jot ampumalanssilla
marijjaa. Voip olla murtuma.

Poika viä tul meille laittammaa ovvee sellasii ketjuloit jot kuulen jos
hää yrittää ulos ja par palohälytint jo kuulen jos kärryy. Hää ol ti-
puttant lampun puise toolin piälle ja haistoin sen kärysen.

Mie si tilaasin sen ampumalanssin ja myö kurvastii marijaan. Et sai
uottaa ja ukko jootu istuksimmaa sil lonkallaa. Si se kuvattii ja mur-
tumaha siin ol. Sairaala vaattehet piälle ja pettii ja uottammaa siir-
too Töölööseen. Jot mie olin jo iha kypsä. Meit si yöllä sinne siir-
rettii ja mie taas uotin 2 tuntiva enneko näjin ukon ja pääsin vihoin
kottii. Mie olin koton puolkolme yöllä.

Siä hänet si leikattii ja pijettii niis turvavöis ko hää yritti lähtä hii-
piin. Näki siäki harhoi. Tähä rytinää hää si sai laajaalasen keuhko-
kuumeen oikialle pualelle. Hänet si siirrettii laaksoo kuntoutuksee.
Piä tutkittii ja tojettii jot hänel ol viä lewynkappale tauti. On yks
tementijan muoto. Mie olin jo sillo ommaishoitaja mut ny miust tul
niiko kokopäivääne ommaishoitaja. Voitta arvata jot mie uon kiinni.
Ei mittää pisempää reissuva ilman hoitajjaa. Käyp haa vessassa ko-
tona itse eikä viä tarvii pyörätuolii ko jos lähetää johoski.

Lewynkappaletaati onki sellaane jot siin näkkee ja kuulee niit tojen-
tuntusii harhoi. Si muisti männee jot ei ossoo keittää kohvetta ei
telkkua näpelöihä. Mut kokonaa ei muisti huku. Lisäks kuatumisen
riski on suur ko jalat ei kestä vaa jos seisoop nii alkaap niikkiä ja
eteenpäin kaatuminen voi tapahtua rollaattorilla kulkiessaki. Nyt
alkaa nielemineki olla vällee hankala.

Nää voimakkaat liäkkeet tuntuuvatten olevan laukaseva tekijä.
Mie taas uon laittant hälle kipuliäkkeeks vain panatoolit. Kipu-
ja siin lonkas on kokoajan.

Tähäkö ny lisätää mein karvaasen ripuuli ja miun polovet nii iha on
olluna aikamoine tää meiti elämä täl hetkel. Mie kuulkee uotan
jot piäsen mökille nii saan ies koiruuven ovest ulos.

Sit mie uotan jot piäsen Reinen kanssa naurammaa jot suan voimoo
kerätä. Se ain auttaa ko lukkee muist kute nuist suurperheist ja
ko tappaa kivvoi immeisii.

Ny tällane juttune jot tiijätte miks miun loki on ko sairaskertoomus.

Pirre

Ei kommentteja: