Mie en uo nukkunna si kunnolla ko uon arvaasen kanssa yhä juossuna ulkon. Ens käätii illalla ja jot ei tottuus unhoottus nii kolomen aikoo juastii kauhiil vaahilla uuvestaa. Mie melekee kaksvuorokaatta paastoksin poikoo. Vaa si annoin perjantaki iltana ruokoo. Tää ko on olt pennust lähtiin heikkomassune nii kakskertoo päiväsä ruokoo tai si hää oksentoo sitäs sappeva.
miun ukkoin ol uamusella iha sekaasin. Hää kävis yöllä tupakilla ja hää ei uo ennee polttant vuosii ko liäkärreisuilla. Mie si kysääsinki jot ookko iha herreillä. Sillo viimoks ko hää käv tupakilla nii olki iha pihal. Ja si kaatus ja se lonkkane murtus. Väitti jot on mut ol nähnä kauhiist painajaisii. En mie si suanna hänt nuk-
kumaa vaa tunnin vällee hää rymistel ja mie si en nukkunt. Ei siin uskalla ko ei tiijä mitä hää tekköö.
Noosin si kymmeneltä ylös ko hää halus keittää kohvetta. Tein
meille leivät ja si lähinki viämää karvasta pihalle. Ja lujjaa män-
tii puistoo. Sinne mie voin laskee hänet irti. Ei tarvihe ihte rämpii.
Sithä myö niit vormuloit kahtottii vaa nukahin kesen jot en tien-
nykkää kuka lopult sinne paalulle pääs.
Nii olin väsy jot uattelin ottoo jonkinlaiset unooset vaa ei mein
talossa tännää. Ukko ravas vähäsvällii kysymäsä jot alkaakos se
tennis kohta. No siin ol pitelemistää jot mie en käännä hänt kitusii
kiinni. Noo alkoha se illalla si jot hää piäs kahtommaa. Se ko on
häne ainoit illoi siis urheilut. Soommenkiäline selostus ja helppo
kahtoo. Elokuvat hankalii ko pitäs ehtivä tekstii tavvoomaa.
Kävi illalla konneellaki ja mie saih purkee ties mitä sotkuva vaih-
teheks. Ny mie toivon jot hää nukkus tään yön jot ei iha mää miun
mualima sekaasin.
Si mein koiruus ol käännä jossaki vaiheessa tekemäsä läjän (huah)
vessan lattijalle. Kaamia haju alkos levviimää nii siit mie huomaasin.
On tulluna viimoaikan kuurattuva aikas ahkeraa lattijata. Vähä
ol jo kiinteytymise merkkilöit mut haju on iha ommoo luokkoo.
Ukko män nukkumaa ja mie koht mänen perrää. Pittää herätä
kahtommaa vormuloit. Jot kuka kumma sie h tännää ajjaa mua-
lii esmäisen.
Helskuta koiruus halluu tuassiisa pihalle. Ny ei ennää puutu ko
hissi ois rikki. Pakko lähtä ei auta ei.
Jaha ny ei si tarvihtekkaa ennee männä hää kävi vessassa.
3 kommenttia:
Meirän koiruuksilla on luukku takapihallen. Voi lähtiä tekemähän koska vaan isoon tai piänen läjän. Saret on kumminki joskus niin maharotoonta, notta flikka pitää alakerras olovaa autotallia hyysikkänänsä.
Ko oiski mualla nii piäsis vaa oven aakasulla. Tiällä kaapuntissa on neljäkerrosta ja hissi ja ovet lukos jot ei koiruus itte piäse pihalle. Ja hissiki rikki ainaaki kerran viikossa.
Onneks on ihas vastapiätä tuo puisto mis ei ennee uo mittää nii sinne si koiruutta viän. Ei hirmuusest tarvihe kävellä.(lyllertää)
Sul o mahottoman ihanii koiruuksii. Rapsutukii heilles.
Mullon onni, notta asun täälä Euroopan syrämmen keskellä paskanhajuusta maalaaskuntaa. Vaikka tuvat on toisisnansa kiinni, meillon koirapihaa mukavasti. Siälä kotosuamalaases koros asun kaupungis ja kirkollen on 40 kilsaa matkaa. On pikkuusen maalaanen kaupunginosa. Ei oo kilomeeterin sätehellä montaakaan tölliä näköösällä.
Lähetä kommentti