MYÖ VAIHTEHEKS REISATTII...........

Miun poikain ja minnii käväsiit meil eilös ja myö si herkuteltii
Mie olin paistanna kajaalanpiirakoit ja si ol kääretorttuva ja
rahkaprikoosipulloo. Minnii ol tehnä meil pashaa ja se on ain
olluna hyvvee ja nii ol nytki.

Mie sainki tulijaisii ihaanan aitost silkis pussukan rahhoo, avvai-
mii tahi pujelint varte. Ja si mie sain kauniin rintarossisen. Ol
hopiata ja siin kesel simpuukan sisält sitä välkehtivvää (ny isk
temenija)olki ne koukeerot sit niihe alkuperräiskansoin juttusii.

Hyö asentiit mein telkun tuassiisa hyvvee kuntosee ja si min-
nii minnuu neevo tään lokin kanssa. Suap ny si nähä joko mie
suan riviväliiset kuntohon. Mut viekä mie en ossoo laittoo sit
kuvvoo tonne keselle tekstii ko se heittääp sen ain toho ylös.

Mut ei hääkä si löötänt sit laskurrii ja mieki sen kesin vast ko
hää ol lähtennä, mut en ossoo sitä si kuiteskaa laittoo tähän.

Si myö alettii matkustelloo siä Uuves-Seelannissa kuvviin
kanssa. Hyö ens siellä ja sielt si sinne Austraalijjaa. Voihan
hyssykät jot ol vuoriloit ja kanjoneit. Si hyö kävvii finlandi-
jassa. Siel ol paikka jonka nimi ol finn ja ko se ol maatila nii
isäntä si kekkas jot sehä on si finn ja landia. Juu nooret mat-
kustiit yl 20 tuntiva jot piäsiit finnlantijjaa.

Hyö kävviit si yhel viininviljelmäl ja se se olki metkaa ko kaik
ympärisöt rinteilt olki palaneet mut tää viinitila olki siä laak-
sosa ja se ol säilynnä koskemattomana. Nuoret sanosiit jot
vähä ol kammo olo.

Heil ol kuvvii alpatrossist ko ne pessiit siä rintehillä meren iä-
ressä. Ko poikaaset tulloot parvuotijjaaks ne lähtööt sinne
antartkissee maalimmaa. Siä hyö lentelööt tai kelluksiit 5 vuot-
ta ja tulloot si takas munnii. Hyö eivätten uo sillo siä kylymässä
koskaa mualla vaa leppeevät meres jokas on jiäkylmee.

Ol ihanii keltasilmäpinviineit ja ko ne siä rannoil olliit ja mer-
leijonii ja hylkehii. Äkkivä nää 200 kuvvaa ol kahottuna. Ja
si hyö lähtiit kottii.

Ai nii saiha mein ukko ommoo huoneesee piänen telkusen ja
sen mukan tikipoksinki. Olliit ostanneet ihtellee yläkerran
hallihin uuven. Hyö meille ain nää vanahat kantaat. Mikä sen
mukavempoo ei tarvihe ihte ostoo.

Loppuilta mänki vaa telkkuu kahtoessa. Mie nii laiska jot hyvä
ko suatii jottain ruokoo suuhumma. Ny palapaisti kyl muhhii
uunisa. Tännää siis syyvääki jottain.

Koiruus alakaa ollaki kunnossa ja nii on kova leikkimmää jot
vähäsvällii pittee rapsuutella ja pallova heittee. Ny kyl vettää
sikkeetä omas kopissaa. Hällä sellaane kevythäkki jos peite jot
on pimiä. Sinne männee ko halluu olla raahassa.

Koht alakaapki luontojuttu jot mie vissii lähen sitä kahtommaa.